Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2017.

Eowyn Ivey: Lumilapsi (Hanna)

Elena Ferrante: Loistava ystäväni (Elina)

Elena Ferrante: Loistava ystäväni WSOY 2016 362 sivua suom. Helinä Kangas Alkuteos: L'amica geniale. 2011.
Olin lukenut paljon kehuja Elena Ferranten Loistavasta ystävästä ja siksi avasin sen hieman epäröiden. Pelko oli aivan turhaa, tässä oli kenties tämän vuoden suosikkini, vaikka monia hyviä olenkin jo lukenut (ja monia hyviä toki varmasti tänä vuonna vielä edessä). Sen verran olen tietysti myöhässä, että nythän on ilmestynyt seuraava suomennos sarjasta eli Uuden nimen tarina. Toisaalta on hienoa, että pääsen lukemaan sen suoraan tämän jälkeen. 
Loistava ystäväni kertoo sotien jälkeisestä Napolista ja ystävyksistä (sekä naapureista) Elena eli Lenù ja Raffaella eli Lila. He kasvavat ympäristössä, jossa tyttöjen koulutuksessa ei juuri piitata. Elena on kuitenkin lahjakas ja saa vanhemmat puolelleen eli pystyy jatkamaan koulunkäyntiä. Lila sen sijaan päätyy toiselle reitille.
Romaanin prologi kuvaa tyttöjen ystävystymistä, lapsuutta ja koulunkäyntiä. Oikeastaan lämpenin romaanille…

Liane Moriarty: Hyvä aviomies (Elina)

Liane Moriarty: Hyvä aviomies WSOY 2014 444 sivua Alkuteos: The Husband's Secret. 2013. suom. Helene Bützow
Kirjoittaminen laahaa sikäli jäljessä, että luin Liane Moriartyn Hyvän aviomiehen jo useita viikkoja sitten, mutta ehdin siihen palata vasta nyt. Hyvä aviomies on hyvin samantyylinen romaani kuin aiemmin lukemani Nainen joka unohti, sen tunnistaa selvästi saman kirjailijan kynästä lähteneeksi. Romaaniin myös upposi samalla tavalla ja juonenkäänteiden ansiosta se jaksoi pitää imussaan siihen asti kunnes viimeinen sivu oli käännetty.

Päähenkilö on perheenäiti Cecilia Fitzpatrick, jonka aviomies John-Paul on komea ja muutenkin lähentelee täydellistä. Heillä on kolme kaunista tytärtä ja äiti pyörittää paitsi kotitaloutta ja koulun tapahtumia myös menestyy Tupperware-myyjänä. Kaikki on hyvin kunnes Cecilia eräänä päivänä löytää ullakolta omituisen kirjeen, johon hänen miehensä on kirjoittanut, että sen saa avata vasta hänen kuoltuaan. Cecilia jahkailee, mutta päättää lopulta auk…

Mira Ahjoniemi: Loistava järjestys (Elina)

Mira Ahjoniemi: Loistava järjestys Otava 2017 124 sivua
Konmarin innoittamana päätin tutustua myös suomalaiseen vastineeseen eli Mira Ahjoniemen kirjaan Loistava järjestys, jossa kerrotaan miten suomalainen koti kannattaa järjestää. Teos on visuaalisesti kaunis ja houkuttavakin, sivuilla on kauniita kuvia ja värejä, mutta valitettavasti asiapuoli jää laihaksi verrattuna Konmariin.
Ajoniemi aloittaa omista lähtökohdistaan ja mainitsee toki innoituksensa olevan Konmarilta, mutta myös esimerkiksi omalta äidiltään sekä Tavarataivas-dokumentista. Kirjan ensimmäinen osio käsittelee mitä pitää tehdä ennen kuin aloittaa tavaroidensa raivauksen. Ahjoniemi esittelee lyhyesti mitä hyötyä on vähemmästä tavaramäärästä, millaisen aikataulun projekti vaatii ja kehottaa luomaan vision elämästään ennen kuin aloittaa. Tätä varten on yksi kirjansivu, jolle voi kirjoittaa mitä arvostaa elämässä ja mitä kaipaisi siihen lisää (toki kirjaston kirjaan en voinut tätä visiota lähteä rustailemaan, muuten aivan …

Andrzej Sapkowski: Järven neito (Hanna)

Andrzej Sapkowski: Järven neito WSOY 2016 Suom. Tapani Kärkkäinen 647 sivua Alkuteos: Pani Jezora (1999)


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Luin Järven neidon loppuun nimittäin jo parisen kuukautta sitten, mutta jostain syystä teoksesta oli vaikea alkaa kirjoittaa. Syy on varmasti kaksipiippuinen: Yhtäältä on yksinkertaisesti ollut kiirettä. Toisaalta kyseessä on Noituri-saagan viimeinen osa, ja koska saagasta on tullut kirjoitettua jo useamman kerran, on vaikea löytää uudenlaista sanottavaa hyvin samanlaisten teosten äärellä.
Romaanin alussa on pätkä, jossa Ciri on ajautunut kuningas Arthurin ja hänen pyöreän pöydän ritariensa maailmaan. Hän kertoo kohtaamalleen ritarille – joka erehtyy luulemaan Ciriä myyttiseksi Järven neidoksi – tarinan seikkailuistaan. Lukija tosin saattaa hetkellisesti eksyä tässä vaiheessa, sillä menneen ja nykyisyyden eroa ei ole merkitty selkeästi.
Ciri on keijujen maassa, johon hän on edellisen osan päätyttyä joutunut. Keijuilla on tytölle, Vanhemman Vere…