Siirry pääsisältöön

Aaron Thier: Mr. Eternity


Luin Thierin Mr. Eternityn jo helmikuussa, mutta en ole saanut aikaiseksi blogata siitä sen jälkeen. En ole tosin blogannut juuri muustakaan, mutta tauko kielii myös siitä, ettei romaani saanut lukuhermoani juurikaan kutkuttamaan. Osasyy voi tosin olla, että ostin romaanin ekirjana ja jouduin sitä varten lataamaan tabletilleni Digital Editions -lukusolvelluksen, joka oli ainoa sopiva kirjan tiedostomuodolle. Eikä Adobe Digitals juurikaan lisännyt lukuhalujani.

Mr. Eternity sijoittuu viiteen aikatasoon, joissa yhteinen tekijä on vanha merimies Daniel Defoe (kirjoitusasusta on eri variaatioita eri aikakausilla): hän on elänyt 1500-luvulta saakka satojen vuosien ajan ja nähnyt ilmastonmuutoksen runteleman tulevaisuuden. Daniel seikkailee Yhdysvalloissa etsimässä kadottamaansa rakastaan 1500-, 1700-, 2200- ja 2500-luvuilla, minkä lisäksi romaanissa on mukana nykyaika eli vuosi 2016. Yhtäkään ajanjaksoista ei kuitenkaan kerrota Danielin näkökulmasta vaan kertojana on aika joku muu, joka kohtaa tämän ikiaikaisen miehen.

1500-luvulla espanjalaiset ovat tuhonneet Amerikan mantereen alkuperäiskulttuurit, joiden mukana magia on kadonnut: Daniel auttaa nuoren vangitun naisen takaisin kotikyläänsä, joka on sekin muuttunut. 1700-luvulla plantaasien omistajat repivät omaisuuksia orjien työllä: Daniel toimii plantaasin omistajan neuvojana ja päätyy lopulta petkuttamaan tätä. 2016 nuoret miehet tapaavat Danielin ja haluavat kuvata tästä dokumenttielokuvan: ilmastoahdistus ja maailman päämäärättömyys vaivaavat ihmisiä – erityisesti nuorta kertojaa. 2200-luvulla epätasa-arvo on kasvanut maailmassa, ja Daniel seilaa laivalla. 2500-luvulla Yhdysvallat on hajonnut ja Daniel on pikkuvaltion kehitysinnossaan maanisen kuninkaan neuvonantaja, johon kuninkaan sorrettu tytär ihastuu.

Ihmiset Danielin ympäriltä katoavat – erästä ystävää lukuun ottamatta – ja maailma muuttuu, mutta Daniel vain kulkee eteenpäin. Vuosisatojen ikä on tuonut elämään näkemystä, jota muilla ei ole, mutta kaikesta viisaudestaan huolimatta Daniel välittää vain rakastetustaan Anna Gloriasta samalla, kun kaikki ympärillä vaihtuu. Etsintäreissu on sikäli erikoinen, että Daniel on tavannut Anna Glorian vain kerran: hän etsii siis lähinnä kohtaloa tai ihannetta. Kuvio on varmasti täynnä symboliikkaa, joka valitettavasti meni itseltäni ohi, sillä voin myöntää, etten ymmärtänyt tekstin intertekstuaalisia viitteitä, jos niitä oli muu kuin viite kirjailija Daniel Defoehon ja hänen Robinsin Crusoeensa, jota en ole lukenut.

Danielin ikiaikaisuutta korostaa se, että kertoja on aina joku toinen kuin Daniel. Hänet kuvataan aina muiden silmin: hän on ikään kuin maailman muisti ja jäänne, joka kantaa mennyttä mukanaan. Menneisyyden tapahtumat ja fiktiiviset tarinat kietoutuvat Danielin mielessä kuitenkin toisiinsa: vuodet ja vuosisadat muistuttavat toisiaan eikä Daniel aina erota niistä toisistaan.

Romaanissa on kehämäisyyttä, sillä historia toistaa itseään eikä ihminen muutu mihinkään: romaanin toisiinsa limittyvät vuosisadat muistuttavat lopulta toisiaan. Siinä, missä ihminen on tuhoaa magian kultaisesta Eldoradosta, ihminen tuhoaa myös planeetamme. 

Kehän keskellä nykyaika 2016 näyttäytyy hyvin poikkeavana aikana muiden joukossa: se on ihmiskunnan kulminaatiopiste. Ajatus on surullinen, mutta toisaalta romaani korostaa, kuinka lyhyt hetki meidän tuntemamme aika maailmassa lopulta onkaan. Tässä kontekstissa ilmastonmuutos on katastrofaalinen mutta myös osa ajan juoksua: ainoa, jota se ei juuri hetkauta, on juurikin Daniel.

Romaanin aie ja sen teema ovat siis varsin hyviä, mikä alun alkaen herätti kiinnostukseni, mutta toteutus oli lopulta turhauttava. Kerronnan punaisesta langasta on vaikea saada otetta, kun varsinaista juonta ei ole, ja Daniel jää lopulta lukijallekin yhtä kaukaiseksi kuin niille henkilöille, joita hän kohtaa kulkiessaan aikojen halki. Ajoittain kerronta on suorastaan tylsää.

Myönnettäköön, että pliisuun lukukokemukseen vaikutti myös se, ettei lukuformaatti ollut ideaali. Digital Editions -lukualusta toimi mobiililaitteessa jopa huonommin kuin tavallinen PDF, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Sovellus tökki ja tekstin määrää oli vaikea säätää sivulla. Sivut eivät tahtoneet vaihtua ja tekstin määrä sivulla oli valtavampi kun tavallisella kirjan sivulla, mikä yhdessä pitkäveteisen kerronnan kanssa loi tunnun, ettei kirja lopu koskaan. Epäonnekseni olen joutunut lukemaan tämän jälkeen toisenkin kirjan samassa formaatissa: kirja oli parempi, mutta lukukokemus ei juurikaan miellyttävämpi.

Lukuhaasteessa sijoitan Mr. Eternityn kohtaan 3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti. Vaikka aihe kiinnosti minua, luin muutaman Goodreadsista lukemani arvostelu herättivät epäilyksen pitkäveteisyydestä. Myös intertekstuaalinen viite Daniel Defoehen epäilytti. Lisäksi kirja sopisi kohtiin 7. Kirjassa rikotaan lakia; 25. Kirjassa ollaan saarella; 28 Tulevaisuudesta kertova kirja; 30. Kirjassa pelastetaan ihminen ja 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.


Aaron Thier: Mr. Eternity. Bloomsbury 2016. 272 sivua.

Kommentit