lauantai 8. heinäkuuta 2017

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet


Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet
Wsoy 2015
448 sivua
suom. Helene Bützow
Alkuteos: Big Little Lies.

Kesällä on kirjablogiin postailu hieman jäänyt, vaikka luettua onkin tullut aivan urakalla. Luin nimittäin kesäkuussa peräti seitsemän kirjaa ja tässä niistä siis ensimmäinen.

Liane Moriartyn tuotantoa olenkin lukenut nyt urakalla, enää on lukematta Tavalliset pikku pihajuhlat, jonka olen laittanut varaukseen kirjastosta. Mustat valkeat valheet jatkoi hyväksi todettua linjaa. Pidän Moriartyn henkilöhahmoista ja tavasta kuvata tapahtumia. Hänen juonivetoinen kerrontansa iskee kovasti. Tämä oli näistä tähän mennessä lukemistani Moriartyn kirjoista lähinnä dekkaria, vaikka muissakin on tuolle lajityypille ominaisia piirteitä.

Romaanin alussa on tapahtunut murha, jota aletaan selvitellä. Rikos on hätkähdyttänyt koko Pirriween alakoulun väkeä, sillä kohtaus sattui koulun varainkeruutapahtumassa eli vanhempien illanvietossa, jossa virtasi pinkki booli. Sen enempiä ei lukijalle alkuun paljasteta vaan tapahtumavyyhtiä lähdetään kerimään auki monen kuukauden takaa.

Henkilöhahmoja, samalla niin stereotyyppisiä mutta silti omanlaisiaan, on kirjassa useita. Tapahtumien keskiössä on kolme naista: Madeleine, Celeste ja Jane, joiden lapset ovat juuri aloittaneet koulun samalla luokalla. Madeleine puolustaa omaa perhettään ja lapsiaan kiivaasti, ongelmia tuottaa teini-ikäinen tytär Abigail, joka haluaa asua isänsä kanssa - Madeleinen ex-miehen Nathanin, jonka nykyisen vaimon Bonnien kanssa tämä ei tule eikä halua tulla toimeen. Celeste sen sijaan on kuvankaunis vaimo kiireiselle liikemiehelleen ja hänen elämäänsä sulostuttavat villit ja riehakkaat kaksospojat, mutta säihkyvän pinnan alla Celesten elämä ei olekaan aivan helppoa. Yksinhuoltajaäiti Jane sen sijaan on poikansa Ziggyn kanssa vasta muuttanut Pirriween niemimaalle eikä hänenkään menneisyytensä ole helpoimmasta päästä.

Kuten aiemmatkin Moriartyt niin myös tämä keskittyy koulunpihalla tapahtuviin väleihin: oppilaiden vanhempien elämä pyörii arjen ympärillä, mutta kaikki ei ole siltä miltä näyttää. Salaisuudet verhoavat jokaisen perheen arkea enemmän tai vähemmän ja pinnan alla on kipeitä asioita kuten perheväkivaltaa ja kiusaamista. Pirriween alakoulussa on kiusaamisesta nollatoleranssi, mutta kumma kyllä 5-vuotiaiden esikoululaisten kesken syntyy nujakkaa jo heti ensimmäisenä koulupäivänä.

Moriartyn romaanit ovat mielestäni juuri sopivia kesälomakirjoja: niissä riittää salaisuuksia, jännitystä, isoja aiheita, mutta vastapainoksia myös kepeyttä, hömppää ja huumoria. Tämän romaanin laitan lukuhaasteessa  kohtaan 2. kirjablogissa kehuttu kirja, sillä luin tästä monta kehuvaa arviota blogeista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti