Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu (Hanna)

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu

Tammi 2009 (ensimmäinen suomennos 1993)

351 sivua

Suom. Leena Tamminen

Alkuteos: Hitsuji o meguru bõken. 1982

(Suomennos englanninkielisestä laitoksesta A Wild Sheep Chase vuodelta 1989)

Olen jo pitkään halunnut lukea Murakamia, ja Suuri lammasseikkailu onkin siis ensimmäinen lukemani teos tältä arvostetulta kirjailijalta. Lainasin sen Elinalta varmaan jo pari vuotta sitten, mutta kesälomalla löytyi viimein sopivasti aikaa lukea se läpi. Elina: saat sen pian siis viimein takaisin. ;)

Romaanissa nimetön päänhenkilö eroaa vaimostaan ja löytää uuden tyttöystävän, jonka korviin hän rakastuu intohimoisesti. Tytöllä on taitoja, joita kaikilla ei ole, ja hän ennustaa puhelun, jonka päähenkilö saa.

Puhelu koskee lampaita. Päähenkilö on nimittäin julkaissut mainoslehtisessä kuvan Japanin maaseudulta. Kuvassa näkyy lauma laiduntavia lampaita, minkä vuoksi salaperäinen järjestö ottaa päähenkilöön yhteyden. He antavat päähenkilölle tehtävän löytää kuvassa esiintyvä lammas, jolla on tähti selässään. Aikaa on kuukausi.

Päähenkilö ja hänen tyttöystävänsä lähtevät suurelle lammasseikkailulle, joka kuljettaa heidät Japanin maaseudulle Hokkaidoon. Jylhien vuorien keskellä syksy on pidemmällä ja talvi uhkaa saapua, mutta lampaan mysteeri on ratkaistava. Juoneen liittyy myös päänhenkilön vanha ystävä Rotta, joka on kadonnut viisi vuotta sitten. Hän lähetti päähenkilölle samaisen lammaskuvan, josta koko seikkailu sai alkunsa.

Teos on vaikuttava ja kaivautuu temaattisesti hyvin metafyysiselle tasolle. Hokkaidon vuorten keskellä yksinäisyys kolkuttelee mielen seinämiä ja pakottaa päähenkilön kohtaamaan itsensä. Lampaan etsintä herättää kysymyksen siitä, mikä on elämän tarkoitus: mitä kukin omassa elämässään saa aikaan.

Metafyysisyydessään Suuri lammasseikkailu omituinen ja hämmentävä teos, mistä kenties johtuu se, että käännös ajoittain takkuaa. Suomen kieli ei teoksessa ole aina niin sujuvaa kuin olisi mahdollista, mutta suurimmalta osin teksti soljuu hyvin. Murakamin maisema ja -tunnelmakuvausta on mainiota lukea, mikä välittyy myös käännöksessä.

Lisätunnelmaa romaanin tuo musiikki, joka kulkee päähenkilön matkassa. Sitä ei missään nimessä korosteta eikä se nouse edes temaattisesti romaanin kärkeen, vaan kuin varkain Murakami onnistuu tuomaan eri kohtauksiin mukaan musiikin luomaa mystiikkaa ja tunnelmaa.

Omituisuuden vuoksi romaanista oli välillä vaikea saada otetta, mutta siitä huolimatta en jätä tätä viimeiseksi Murakamikseni. Teos vakuutti kirjailijan taidoista kirjoittajana ja nosti esille herätteleviä kysymyksiä elämästä ja kiehtoi tunnelmallaan. Luen siis varmasti lisää.

Lukuhaasteessa Suuri lammasseikailu sijoittuu kohtaan 10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja. Lisäksi se sopisi kohtiin 26. Kirjaa kertoo paikasta, jossa et ole käynyt ja 42. Kirjan nimessä on adjektiivi.