Karen Joy Fowler: Jane Austen -lukupiiri (Hanna)

Karen Joy Fowler: Jane Austen -lukupiiri

WSOY 2008

312 sivua

Suom. Arja Kantele

Alkuteos: The Jane Austen Book Club. 2004

Pokkari on odottanut hyllyssäni jo pitkään aikaa, enkä enää edes muista, mistä sen alun perin sainkaan. Nimestään huolimatta romaani ei ole kiinnostanut, vaikka olenkin monien muiden tavoin suuri Jane Austenin ihailija. Päätin kuitenkin lukaista pokkarin, ennen kuin luovun siitä.

Romaanissa esiintyy kuusi henkilöä, jotka nimen mukaisesti lukevat Jane Austenia lukupiirissä: mukana on pari kolmekymppistä naista, kolme viiden-kuudenkympin kieppeillä olevaa naista ja yksi 40-vuotias mies. Jokainen luku käsittelee tavalla tai toisella lukupiirin kokoontumista kunkin Jane Austenin teoksen tiimoilta.

Monet hahmoista ovat eronneet, osa ei ole naimisissa ollutkaan ja osa on puolestaan vihkiytynyt useammankin kerran. Parisuhdekiemurat ja henkilöiden välinen dynamiikka nousevat kuitenkin enemmän keskiöön kuin romaanien lukeminen.

Kuinka ollakaan, myös kunkin luvun Austen-romaani myötäilee enemmän tai vähemmän aina kyseisessä luvussa kuvatun hahmon elämäntilannetta. Samalla luodataan kyseisen lukupiiriläisen elämää ja menneisyyttä. Tämä ratkaisu on hyvin toteutettu, vaikka ei olekaan kovin yllättävä. Hahmojen elämäntarinat eivät kuitenkaan sitoudu liikaa Austeniin eivätkä mukaile Austenin teoksia liikaa vaan juuri sopivassa määrin: lukijan tehtäväksi jää pähkäillä, mitä samaistumispintaa kullakin hahmolla on Austenin romaaneihin..

Jane Austen -lukupiiri kuvaa pätkän hahmojen elämästä ja ihmissuhteista. Hahmojen elämä ei missään nimessä ala romaanin alusta eikä se siihen päätykään, mikä käy selväksi: hahmot elävät omaa elämäänsä myös romaanin ulkopuolella.

Austenin romaaneja ei käydä läpi kronologisesti eikä muutenkaan selkeässä järjestyksessä, mikä ei kuitenkaan sinänsä häiritse, vaikka jonkinlaista perustelua ratkaisulle kaipaisinkin. Romaanin loppuun on myös kerätty kuvaukset kaikista Austenin romaaneista, ja nämä kuvaukset on onneksi listattu samassa järjestyksessä kuin ne romaanissa esiintyvät. Hyvä ja selkeä ratkaisu sikäli, jos romaaniin sattuu tarttumaan joku, joka ei Austenia tunne.

Romaanin minä-kertoja – tai oikeastaan me-kertoja, sillä kertoja puhuu monikon kolmannessa persoonassa – on mielenkiintoinen ratkaisu. Selväksi ei kuitenkaan käy, kuka lukupiiriläisistä tarinaa kertoo, joten oletettavaksi jää, että kyseessä on nimenomaan me-kertoja: kertojana toimii lukupiiri kollektiivisesti. Tämä on harvinainen kerronnallinen ratkaisu ja sikäli jännittävä mutta myös hämmentävä.

Ajoittain kärjistetyt hahmot ja ironiaan taipuva kerronta viittaavat Austeniin: kirjaa kuvataankin ”teokseksi, jonka Jane Austen olisi kirjoittanut, jos olisi elänyt 2000-luvun Kaliforniassa”. Kaiken kaikkiaan ihan kiva romaani, mutta Austen jää lopulta romaanissa ainakin omaan makuuni turhan kaukaiseksi.

Lukuhaasteessa sijoitan romaanin kohtaan 16. Kirjassa luetaan kirjaa. Lisäksi se sopisi kohtiin 6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa ja 11. Kirjassa käy hyvin.