Kirjoitin maaliskuussa Rupi Kaurin esikoisteoksesta maitoa ja hunajaa, johon en aivan varauksetta ihastunut. Se jätti kaipaamaan hieman enemmän pureskeltavaa. Onneksi Kaurin toinen teos aurinko ja hänen kukkansa on viimeistellympi versio edeltäjästään. Samoissa aihepiireissä liikkuvat runot ovat mielestäni monipuolisempia ja sain niistä enemmän irti. Kaipaamiani kielikuvia on tässä kokoelmassa huomattavasti enemmän ja runoissa riittää hieman pohdittavaakin.
Myös tämän runokokoelman runot ovat helposti lähestyttäviä ja niitä tukevat Kaurin kauniit viivapiirrokset. Kokoelma on jaettu viiteen osaan: lakastuminen, kaatuminen, juurtuminen, kasvaminen ja kukkiminen. Nämä osat tuntuvat sopivat hyvin kokonaisuuteen ja yhdessä luovat teokselle suurempaa kasvamisen teemaa. Kasvuun kuuluu osana myös oma kokemus juurista ja juurtumisesta. Kaur kuvaakin onnistuneesti runoissaan myös perhettä, sukua ja sukupolvia sekä maahanmuuttoa.
Rakkaus on myös tärkeänä teemana. Runojen kertojan matkassa päästään rakastumisen hetkiin, mutta myös epätoivoiseen suruun ja pettymykseen, kun rakkaus ei toimikaan. Runoissa kuvataan niin itsensä laiminlyömistä kuin voimaantumistakin: sitä miten maailmasta lopulta löytyy varmasti jotain hyvää. Kasvun ja rakkauden tematiikkojen rinnalla Kaur kuljettaa esikoisteoksensa tavoin aiheita naiseudesta ja erityisyydestä: siitä miten me kaikki olemme tärkeitä. Onhan hänen aurinkonsakin feminiininen, kuten teoksen nimessä the sun and her flowers.
Helmet-lukuhaasteessa aurinko ja hänen kukkansa sopii kohtiin 12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana ja 37. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle.
Rupi Kaur: aurinko ja hänen kukkansa. Sammakko 2018. 248 sivua. Suomentanut: Kreetta Lahtinen. Alkuteos: the sun and her flowers. 2017.
Kommentit
Lähetä kommentti