Siirry pääsisältöön

Rupi Kaur: maitoa ja hunajaa


Rupi Kaur on tullut tunnetuksi somesta – hänen runonsa ja kuvituksensa keräsivät niin paljon yleisöä, että hän julkaisi ne lopulta kirjana. Esikoisrunokokoelma maitoa ja hunajaa ilmestyi ensin omakustanteena. Kirja on suomennettu vuonna 2017. Lisäksi Kaurilta on suomennettu hänen toinen teoksensa aurinko ja hänen kukkansa, johon aion tarttua seuraavaksi sekä pian pitäisi ilmestyä suomennos kolmannesta runokokoelmasta home body.

Kaurin runot ovat ennen kaikkea helposti lähestyttäviä ja hänen kuvituksensa virtaviivaisia, mutta eleettömällä tavalla kauniita. Siinä lienee suurin salaisuus hänen suosioonsa. Maitoa ja hunajaa -kokoelman runot on jaettu neljän eri teeman alle: satuttaminen, rakastaminen, hajoaminen ja paraneminen. Ja nämä luvut kertovatkin runojen aihepiireistä. Kaur kirjoittaa suhteista, siitä miten ja mikä sattuu, millaista on rakastaa, miltä tuntuu kun hajoaa ja miten lopulta paranemisprosessi saa alkunsa. Hän ei käytä juurikaan mitään vaikeita kielikuvia vaan kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne ovat. Sen vuoksi uskon, että hänen runonsa ovat saaneet paljon lukijoita myös niistä, joille runous tuntuu vaikealta lähestyä. Onhan se, jos joutuu kompastelemaan epäselvien vertauskuvien maailmassa ymmärtämättä mitään lukemastaan. Kaurin runoja on helppo ymmärtää ja niissä lienee samaistumispintaa myös monelle, sen verran yleisiä aiheita suurin osa hänen runoistaan käsittelee. 

Naiseus on yksi teoksen kantavia teemoja ja itselleni siihen aihepiiriin liittyvät runot tuntuivat tärkeimmiltä tästä kokoelmasta. Kaur kirjoittaa häikäilemättömästi ja sensuroimatta, kenties tuo suoruus on myös se, joka hänessä vetoaa. Kuitenkaan kovin moni runo ei jäänyt mieleeni pyörimään kirjan luettuani. Olisin kaivannut ehkä vielä syvempää käsittelyä, tai edes muutaman niitä vertauskuvia. Välillä tuntui, ettei teos haasta tarpeeksi ja olisin halunnut hieman lisää pureskeltavaa. Siitä huolimatta viihdyin kokoelman runojen parissa ja Kaurin piirrokset sopivat joukkoon oikein hyvin. Kuten jo mainitsin, odottaa minulla lukuvuorossa seuraavana kirjastosta lainassa oleva aurinko ja hänen kukkansa.

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija.

Rupi Kaur: maitoa ja hunajaa. Sammakko 2017. 204 sivua. Suomentanut: Riikka Majanen. Alkuteos: milk and honey. 2015. 

Kommentit

  1. Tämä kiinnostaa vähän, mutta kuulostaa erikoiselta ettei runoissa ole kielikuvia. Itse en perusta tosi vaikeasta modernista runoudesta, mutta jotain haastetta pitää kuitenkin olla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti