Agatha Christie: Lentävä kuolema (Elina)

Agatha Christie: Lentävä kuolema

Wsoy 1993

240 sivua

suom. Kirsti Kattelus

Alkuteos: Death in the Clouds. 1935.

Tässäpä vielä yksi kesälomareissulla luettu dekkari eli Christietä jälleen. Tämän kanssa sattui kyllä sellainen hölmö kömmähdys, että nappasin romaanin mukaani kotoa kuvitellen, etten ole sitä ikinä lukenut, mutta oikeastaan jo parin sivun jälkeen tajusin kyllä lukeneeni kirjan aiemminkin. Ehkä olen sen joskus lainannut kirjastosta, ei voi muistaa. Christien suhteen tämä nyt ei sinänsä haitannut, koska en muistanut loppuratkaisua lainkaan eli luin ihan mielelläni romaanin uudelleen.

Poirot on tässä tarinassa matkustamassa lentokoneella Croydoniin ja kuten romaanin nimi paljastaa, tapahtuu matkan aikana murha. Madame Giselle, tunnettu pariisilainen koronkiskuri, löytyy koneen laskeutuessa paikaltaan kuolleena. Poirot löytää lattialta myrkkynuolen ja Gisellen kaulasta löytyy pieni reikä. Myös myrkkyputki löytyy koneesta, mutta kukaan matkustajista ei ole huomannut, että Giselleä olisi ammuttu myrkkynuolella. Miten tämä voi olla mahdollista?

Jälleen kerran kyseessä on siis suljetun tilan arvoitus, joissa Christie on mielestäni ehdottomasti parhaimmillaan. Giselleä ei ole voinut surmata kukaan muu kuin joku Prometheus-koneen takaosan matkustajista tai jompikumpi kahdesta stuertista. Gisellellä oli työnsä puolesta runsaasti vihamiehiä, mutta kuka ja mistä syystä hänet surmasi? Näyttää siltä, ettei kellään koneessa olijalla ollut mitään yhteyttä Giselleen. Juoni on mieltä kutkuttava ja hauskaa kyllä pystyin muistelemaan keitä kaikkia olin edellisellä lukukerralla ajatellut murhaajiksi, mutten siltikään muistanut jutun ratkaisua.

Poirot lähtee tutkimaan tapausta tavalliseen tapaansa haastattelemalla kaikkia koneen matkustajia. Joukkoon mahtuvat niin muinaistieteilijät Armand ja Jean Dupont, hammaslääkäri Norman Gale, liikemies James Ryder, lääkäri Roger Bryant, salapoliisikirjailija Daniel Clancy, kampaamoapulainen Jane Grey kuin rouvat Lady Horbury ja Venetia Kerr. Poirotia kiinnostaa myös poliisien ihmetykseksi matkustajien matkatavarat ja hän pyytääkin saavansa tarkan listan jokaisen matkustajien mukanaan kantamista tavaroista. Henkilöhahmogalleria on Christielle varsin tyypillinen: löytyy niin yläluokkaisia rouvia, perinteisiä ammattimiehiä (lääkärit) kuin parodioitu kirjailijan hahmokin. Armand ja Jean Dupont sen sijaan muistuttavat kenties Christien viettämästä ajasta egyptiläisillä arkeologisilla kaivauksilla.

Lukuhaasteessa romaani sopisi mm. kohtiin 23. käännöskirja, 37. kirja kirjailijalta jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta ja 47. kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit, mutta sijoitan sen tällä erää kohtaan 21. sankaritarina, sillä tottahan toki mestarietsivä Poirot’ta jos ketä voi pitää sankarina. Poirot-tarinat ovatkin ehdottomia lemppareitani Christien tuotannossa.