tiistai 5. syyskuuta 2017

Mhairi McFarlane: Tyttö muiden joukossa (Elina)


Mhairi McFarlane: Tyttö muiden joukossa

Harper Collins Nordic 2017
480 sivua
suom. Hanna Arvonen
Alkuteos: Who’s That Girl? 2016.

Lukuhaasteessa sijoitan Mhairi McFarlanen chick litin kohtaan 14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella, sillä olin kesäkuussa kirjakaupassa etsimässä jotain lomaluettavaa ja tämä kirja osui silmiini. Kyllä, huonoin mahdollinen juttu tapahtui - olin jo lukenut kaikki lomalle mukaan ottamani kirjat ja vielä oli reissua viikko jäljellä. Rehellisyyden nimissä tosin sanottakoon, että valintaan vaikutti myös kaunis etukansi sekä se tosiasia, että romaani kuulosti tutulta, luulen lukeneeni siitä jonkin arvion netissä. 

Tyttö muiden joukossa oli joka tapauksessa oikein piristävää luettavaa ja onneksi siihen siis tartuin. Romaanin päähenkilö on 36-vuotias Edie, joka jää työkaverinsa häissä kiinni sulhasen Jackin kanssa suutelusta, minkä seurauksena työpaikan porukka kerää adressin hänen irtisanomisekseen ja Edie lähtee nolona lontoolaisesta mainostoimistosta kotikaupunkiinsa Nottinghamiin. Jos ei lasketa sitä, että alkuasetelma on oikeastaan aivan järjetön niin muuten romaani rullailee eteenpäin oikein hyvin. Tuntuu uskomattomalta, että yhdestä suudelmasta lähtee liikkeelle tapahtumaketju, jossa Edie mustamaalataan täysin somessa ja hän joutuu poistumaan työpaikaltaan häntä koipien välissä.

Nottinghamissa Edietä odottaa työprojekti: hänet on nimittäin laitettu haamukirjoittamaan kuuluisan näyttelijän Elliot Owenin elämäkertaa. Edellinen kirjailija on jättänyt homman kesken ja Edie joutuu selvittämään onko näyttelijälle todella noussut kuuluisuus hattuun. Lisäksi ongelmia aiheuttaa tietenkin, että Edie joutuu asumaan taas isänsä ja itsepäisen sekä kiukuttelevan sisarensa Megin kanssa. Megin ja Edien välit ovat olleet jo pitkään heikolla hapella ja Meg kummastelee sisarensa yhtäkkistä ilmestymistä kotiin, onhan Lontoo ollut hänelle jo pitkään aivan ykkösjuttu.

Vaikka alku onkin epäuskottava on se myös lajityypilleen uskollinen. Heti sen takakannen luettuaan kuka tahansa ymmärtää, että Edie tulee ihastumaan näyttelijään, josta ei alunperin välitä ollenkaan. Mutta mitä siitä seuraa? Entä kuinka aiemmat sotkut selvitetään ja pääseekö Edie takaisin työhönsä Lontooseen? Miten hän selviää ilman Jackia jonka kanssa juttelusta oli tullut hänelle pakokeino, mutta toisaalta joka suuteli häntä omissa häissään ja jätti sitten pulaan? Romaani ei ole pelkkää höttöä vaan Edien ja Elliotin taustoissa on myös kipeitä asioita, joita selvitellään. Romaani tuntuu chick litiksi pitkältä, mutta se antaa kyllä päähenkilöiden tunteille paljon enemmän tilaa kuin tavallisessa viihderomaanissa. 

Parasta on kuitenkin McFarlanen kyky kirjoittaa brittiläisestä kulttuurista. Monet kirjasuosikeistani ovat brittiläisiä ja kulttuuri kaikkinensa kiinnostaa. Tässä on yksi varsin mainio esimerkki nykyaikaisesta brittiromaanista kaikkine populaarikulttuurin viitteineen. Kinsella on genren suosikkejani, mutta tässä on varsin hyvä haastaja hänelle. Ehkäpä vähemmän viihteellinen kuin Kinsella eikä Ediestä olisi lainkaan kirjasarjan tähdeksi, mutta toisaalta oikein ihanaa vaihtelua. Suosittelen siis lämpimästi ja itse aion ainakin tutustua McFarlanen muuhunkin tuotantoon. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti