Jojo Moyesin uusin suomennettu teos Yömusiikkia on alkujaan vuodelta 2008. Romaani on haikea, kaunis ja nopealukuinen. Monella tavalla teos on taattua Moyesia, siinä on vahvat hahmot sekä kiinnostava tarina, mutta se ei lopulta yllä kuitenkaan Moyesin parhaiden teosten joukkoon.
Isabel Delancey on menettänyt auto-onnettomuudessa puolisonsa Laurentin ja lapset Kitty ja Thierry isänsä. Auto-onnettomuuden jälkeen perhe huomaa, ettei perheen isä olekaan hoitanut raha-asioita niin hyvin kuin he luulivat. Ainoaksi ratkaisuksi jää muutto pois perheen rakastamasta kodista Isabelin perimään vanhaan taloon maaseudulle. Isabel on tottunut ylelliseen elämään kaupungissa viulunsoittajana, ja yhtäkkiä hänen elämänsä mullistuu kun perhe suuntaa rapistuvan espanjalaistalon luo.
Lapset ovat menettäneet isänsä, Isabel rakastamansa miehen ja surua on varsinkin romaanin alkupuoliskolla paljon. Isabel menettää samalla myös työnsä ja uransa ensiviulistina. Yhtäkkiä hänen roolinsa onkin olla äiti ja vastuullinen aikuinen, mihin hän ei ole lainkaan tottunut. Aiemmin perheen lapsista ja arjen pyörittämisestä on vastannut taloudenhoitaja. Nyt Isabelin pitää ottaa uusi rooli vastaan. En oikein jaksanut ymmärtää Isabelia. Toki taiteilijat ovat taiteilijoita, mutta en siltikään päässyt hänen päänsä sisälle enkä oikein ymmärtänyt hänen saamattomuuttaan.
Naapurit Matt ja Laura ovat jo pitkään himoinneet espanjalaistaloa itselleen ja paaponeet sen entistä omistajaa sen vuoksi vaikka kuinka. Kun he eivät perikään taloa, on etenkin Matt aivan raivoissaan. Hän alkaa kunnostaa ja remontoida taloa näennäisesti Isabelille, mutta todellisuudessa itselleen. Nähdessään, ettei Isabel kykene ymmärtämään remontoinnista mitään, hän veloittaa remontista liian paljon, jotta Isabelin rahat loppuisivat mahdollisimman pian. Isabel on hyvin sinisilmäinen ja tuntuu, ettei hän oikein näe eteensä. Perheen tytär Kitty on ainoa, joka tuntuu kantavan vastuuta perheestä.
Onneksi on myös komea työmies Byron, joka auttaa Isabelia monessa kohtaa. Hän auttaa remontissa ja perheen selviytymisessä, opettaa Isabelia metsästämään ja keräilemään ruokaa puutarhasta sekä saa kuoreensa piiloutuneen Thierryn jälleen puhumaan. Hiljalleen rapistuvan espanjalaistalon voi kaiketi nähdä symbolina Isabelille, joka jaksaa vielä pitää kulissia yllä, mutta lopulta romahtaa taakkansa alle. Kaikkia ongelmia ei myöskään päällepäin voi nähdä, ja lopulta myös rakastettu Laurent jää taakse.
Yömusiikkia on Moyesin alkupään tuotantoa, mikä näkyy teoksessa. Se ei ole kieleltään yhtä varma kuin myöhemmät romaanit ja jokin kerronnassa haparoi kovasti. Välillä tekstistä katoaa esimerkiksi kokonaan punainen lanka ja jouduin joitakin kohtia ihan tosissaan lukemaan moneen kertaan ennen kuin ymmärsin, mitä tapahtuu. Toki tämä voi olla osittain suomennoksenkin ongelma, mutta en muista törmänneeni aiemmin Moyesin tuotannossa tähän ja Heli Naski on kääntänyt onnistuneesti kaikki Moyesin romaanit. Yömusiikkia on kuitenkin miellyttävää luettavaa, kuten Moyesin muu tuotanto, mutta parhaimmistoon se ei valitettavasti aivan yltänyt.
Helmet-lukuhaasteessa Yömusiikkia sopii mm. kohtiin 6. kirja kertoo rakkaudesta, 29. kirjan henkilön elämä muuttuu, 33. kirjassa opetetaan jokin taito, 34. kirjassa tarkkaillaan luontoa, 35. kirja jonka ilmestymistä olet odottanut, 37. kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa, 39. kirjassa kuunnellaan musiikkia, 41. kirjassa matkustetaan junalla ja 49. kirja on julkaistu vuonna 2021.
Jojo Moyes: Yömusiikkia. Gummerus 2021. 421 sivua. Suomentanut: Heli Naski. Alkuteos: Night Music. 2008.
Kirja on saatu arvostelukappaleena Gummerukselta. Kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti