Agatha Christie: Rikos yhdistää (Elina)

Agatha Christie: Rikos yhdistää

Wsoy 1986/2013

291 sivua

suom. Kouvolan kääntäjäkoulutuslaitoksen työryhmä 1984

Alkuteos: Partners in Crime. 1929.

Löysin erään Christien pokkarin, jonka olin epähuomiossa vaan tunkenut kirjahyllyyni sitä kuitenkaan lukematta. Joskus kannattaa näköjään siivota hyllyjäkin... Otin kirjan mukaani juhannuksen viettoon ja sen parissa kuluikin mukavasti pari päivää (eikä dekkarien lukeminen loppunut suinkaan tähän vaan Christien jälkeen luin Atkinsonia ja nyt menossa Läckberg...).

Rikos yhdistää on Tommy ja Tuppence -seikkailu, joka etenee tarina kerrallaan. Beresfordin pariskunta on saanut pyöritettäväkseen Kansainvälisen Etsivätoimiston, jonka edellinen omistaja on hylännyt ja joka on aivan konkurssin partaalla. Toimiston ovesta marssiikin sisään jos jonkinmoista henkilöä ongelmineen ja jo muutaman tehtävän jälkeen ovat Tommy ja Tuppence salattuine henkilöllisyyksineen saaneet toiminnan kukoistamaan ja asiakkaita virtaamaan sisään. Tuppence menee lupaamaan, että toimisto selvittää kaikki tapaukset vuorokauden sisällä ja siitäpä heidän elämänsä saakin jännitystä ja seikkailua kerrakseen. Tommy ja Tuppence pääsevät etsimään kadonneita helminauhoja, ratkaisemaan murhia ja katoamistapauksia sekä jahtaamaan rikollisjengiä, kaikkea laidasta laitaan. Väliin tapahtumia tulee jopa niin tiuhaan, että on vaikeaa pysyä mukana ja tehtävät sekoittuvat keskenäänkin.

Kirja on jaettu lukuihin aina yksi tehtävä kerrallaan, mikä oli miellyttävää, sillä kirjaa saattaa aina lukea muutaman lyhyen luvun kerrallaan ja jättää sitten hetkeksi keskenkin. Toisaalta kehyskertomus pysyy kasassa ja tarinat ovat keskenään löyhästi kiinni, ja romaanin olisi hyvin voinut lukea myös yhtenäisenä. Jokaisesta tarinasta olisi varmasti taustojen kertomisella ja pienellä lihottamisella saanut kokonaisenkin romaanin, mutta oli virkistävää lukea välillä lyhyitä kertomuksia.

Tommy ja Tuppence ovat parina yhdenvertaisia, he janoavat seikkailua, mutta osaavat löytää myös huumoria arjesta. Hauskuus tulee esille monesti miesten ja naisten välisissä eroavaisuuksissa. Tuppence osaa opastaa Tommylle, miten naiset ajattelevat ja välillä he sen avulla saavatkin toimeksiannon ratkaistua. Vaikka Tommy ja Tuppence eivät suosikkihahmoihini kuulukaan, niin tässä romaanissa viihdyin heidän seurassaan. Christie viittaa myös ovelasti muihin salapoliisikirjailijoihin kun Tommy yrittää matkia milloin ketäkin kuuluisaa salapoliisia tai etsivää, viimeisimpänä tietenkin itse Hercule Poirot'ta. Rikos yhdistää ei ole sitä perinteisintä Christietä, mutta kesälukemiseksi se on oikein viihdyttävä. Suosittelen erityisesti, jos ei halua menettää yöuniaan dekkarien raakoja murhia miettien vaan mielii lukea kevyttä salapoliisiviihdettä kesäpäivänä.