Helsingin kirjamessut 2019

Helsingin kirjamessuja vietettiin viime viikonloppuna. Messut tekivät jälleen kävijäennätyksen, kuten miltei jokaisena viime vuotena, mikä on todistus tarinoiden voimasta ja antaa toivoa lukuharrastuksen tulevaisuudesta. Onnistuneista messuista todistaa myös se, että meillä on tällä kertaa paljon kuulumisia kerrottavanamme. Saimme messuille tänä vuonna bloggaajapassit Messukeskukselta, kiitos niistä.


TORSTAI

Elina:
Torstai-iltana olimme töiden jälkeen Hannan kanssa yhdessä messuilla aina Messukeskuksen sulkemiseen saakka. Ensimmäisen keskustelun suhteen meillä kävi huono tuuri, sillä keskustelu olikin ranskaksi emmekä kumpikaan kieltä osaa. Suuntasimme pienen harhailun jälkeen lopulta kuuntelemaan keskustelua pukeutumisen historiasta. Keskustelemassa olivat Säädyllistä ja säädytöntä -teoksen (SKS 2019) kirjoittajat Arja Turunen ja Anna Niiranen haastattelijanaan Jani Niipola.

Lisäksi seurasimme hetken Niina Meron haastattelua. Meron esikoisromaani Englantilainen romanssi kuulosti kyllä aivan kirjalta minun makuuni - täytyy se ehkä jossakin vaiheessa vielä hankkia omaksikin, messuilta kun en sitä ostanut.

Ehdimme myös hieman kierrellä kirjamyyntitarjontaa läpi sekä käydä maistelukierroksella Viini ja ruoka -messujen puolella. Sieltä molempien mukaan lähtikin ihanaa glögitäytelakua. Ostin myös torstaina messuilta Jojo Moyesin uusimman Pariisi yhdelle -novellikokoelman. Se olikin ollut messuja varten ostoslistallani. Kotimatkalla luin jo vähän ensimmäistä novellia.


Hanna:
Ensimmäisen keskustelun ranskankielisyys oli kieltämättä ikävä yllätys, sillä siitä ei lukenut mitään messuohjelmassa: yleensä jo esittelystä käy ilmi, että keskustelu käydään jollain muulla kielellä kuin suomeksi. Oli kuitenkin kiva, että ehdimme kuulemaan pukeutumisen historiasta, kuten Elina kertoikin. Keskustelussa nousi kiinnostavasti esiin entisajan vaatetuksen kestävä ajattelu ja kiertotalous (vaikka sitä ei sillä nimellä tuolloin tunnettukaan). Vaatetus oli kallista ja arvokasta, joten vaatteet tehtiin kestäviksi - aivan päinvastoin kuin nykyajan kertakäyttökulttuuri.

Meron Englantilainen romanssi kuulosti tosiaan kiinnostavalta minunkin mielestäni. Teos kun jäljittelee ilmeisesti paitsi englantilaista romanssia sanan perinteisessä merkityksessä myös (gootti)romantiikan näkökulmasta. Kuulostaa hyvältä yhdistelmästä - varsinkin jos mukaan on saatu myös hieman modernia vivahdetta. Tästä huolimatta ensimmäisenä päivänä mukaani ei tarttunut yhtäkään teosta, mutta Elinan tavoin nappasin glögitäytelakua odottamaan joulun tunnelmia.

Niina Meron haastattelu Esplanadi-lavalla.

PERJANTAI

Elina:
Perjantaina lähdin messuille suoraan töistä ja useampi tunti tuli messuilla kierreltyä. Perjantaina tein suurimman osa kirjamessujen ostoksista. Planeetta-antikvariaattien tarjonnasta löytyi useampi mielenkiintoinen Agatha Christien kirja. Sellainen kömmähdyskin kyllä kävi, että Neiti Marplea ei petetä sattui jo löytymään kirjahyllyni uumenista kotoa. Nyt niitä onkin sitten kaksin kappalein. Onneksi tämä erehdys ei rokottanut lompakkoa kuin kaksi euroa. Uutuuskirjahankintana oli Elämäni kirjakauppiaana, joka ihastutti aihepiirinsä ja kauniin kantensa vuoksi. Perjantaina tuli haettua ruokamessuilta myös sitä ihanaa englantilaista fudgea! Onneksi sitä löytyi tänäkin vuonna. Forsmanin teetäkin tuli ostettua kolme pussillista sekä ihana teejoulukalenteri. Kyllä nyt kelpaa odottaa joulua! :)


Hanna:
Itse ehdin messuille torstainakin suhteellisen myöhään töiden jälkeen, mutta ehdin kierrellä parisen tuntia. Elinan kanssa tehtiin kuitenkin läpsystä vaihto, kun Elina ehti hilpaista messuilta pois juuri, kun itse vasta ehdin paikalle. :D Kävin katsomassa Salla Simukan, Siri Kolun ja Eino Nurmiston paneelia koskien seksistä kirjoittamista. Keskustelu oli ihan avartava, vapauttava ja ajatuksia herättävä. Yhtäkään keskustelussa ollutta teosta en ole lukenut, mutta Fifty Shades of Greysta oppineena voin kyllä todeta, että seksistä kirjoitetaan tosiaan liian suorasukaisesti, kliseisesti ja heteronormatiivisesti - vaikka käsiteltäisiin seksuaalisuuden eri muotoja. Viime vuoden kirjamessuostos Isän kädestä osoitti kuitenkin, että seksuaalisuuden eri muodoista ja tabuista voidaan kirjoittaa samalla ronskisti mutta herkästi.

Perjantaina tein myös ensimmäisen kirjamessuostoksen, kun löysin antikvariaateista Maja Lunden Mehiläisten historian, jota olen silmäillyt jo jonkin aikaa. Kuljin myös Elinan kanssa samassa rytmissä siinä suhteessa, että minunkin laukkuuni saattoi eksyä muutama fudgen palanen perjantai-illan iloksi. Myös Elinan Elämäni kirjakauppiaana -ostos saattaa päätyä jossain välissä itsellenikin lainaan. :P

Elinan ostoksia ruokamessuilta: täytelakua, teetä ja fudgea.

LAUANTAI

Elina:
Lauantain messupäivä oli vilkas - toisaalta silloin törmäsinkin sattumalta moneen tuttuun. Oli ihanaa kohdata ystäviä messuvilinässä ja vaihtaa kuulumisia. Lauantain kohokohta oli David Nichollsin tapaaminen. Olen lukenut kaikki hänen romaaninsa ja suosikkini on yhä edelleen Sinä päivänä. Odotan kuitenkin kovasti pääseväni lukemaan uutta suomennosta Suloinen suru, jonka tietenkin ostin messuilta ja sain siihen kirjailijan signeerauksen. Lisäksi kävimme toki kuuntelemassa David Nichollsin haastattelun. Haastattelijana oli Juha Itkonen, toinen erittäin hyvä kirjailija, joten keskustelua oli miellyttävää seurata. Keskustelu polveili Suloisen surun juonenkäänteissä, Nichollsin kokemuksissa näyttelijänä, surullisuuden, melankolian ja nostalgian teemoissa sekä populaarikulttuurissa. Shakespeare on yksi Nichollsin innoittajista ja romaanin nimi Suloinen suru tuleekin Romeosta ja Juliasta. Mainittiinpa keskustelun pyörteissä myös meidän blogimme innoittaja Much Ado About Nothing (suom. Paljon melua tyhjästä).

David Nicholls ja haastattelija Juha Itkonen. Kuvalainasta kiitos H.H.

Kävin kuuntelemassa myös Suomen kirjailijaliiton keskusteluita. Käännöksen äärellä -keskustelussa Tommi Melender haastatteli Pasi Ilmari Jääskeläistä ja Leena Lehtolaista käännöksistä. Oli mukavaa päästä kuuntelemaan Jääskeläistä, jonka romaanin Väärän kissan päivä sain vastikään luettua. Siitä on tulossa pian postausta blogiin. Samalla lavalla jatkui ohjelma Mihin menet kirjallisuus? -keskustelulla, jossa kirjailijat Riikka Pelo ja Juha Siro puhuivat esimerkiksi autofiktiosta ja kirjallisuuden tulevaisuudesta.

David Nichollsin romaanin lisäksi mukaani lähti lauantaina vielä pari kirjaa joululahjoiksi. Lopullinen kirjasaldo olikin yli kymmenen kirjaa painottuen vahvasti  brittikirjailijoihin. Onneksi viime viikolla saapui myös uusi kirjahyllyni, joten uudet ostokset mahtuivat vielä hyvin hyllyyn.

Elinan kirjaostokset messuilta.

Hanna:
Lauantai oli tosiaan vilkas päivä, ja törmäsimme Elinankin kanssa pariin otteeseen messuvilinässä. Omana seuranani oli poikaystäväni, joka hänkin kierteli ajoittain omissa keskusteluissaan kuten minäkin. Kuuntelin tosiaan hetken Nichollsia, mutta saavuin paikalle auttamattoman myöhään. Sofi Oksasta ehdin sen sijaan kuunnella enemmänkin, ja vaikka Koirapuisto ei lukeutunut omiin messuostoksiini, niin onhan se pakko tässä jossain sopivassa kohdin lukaista. Lisäksi kuuntelin pari keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ilmastodystopiasta: molemmat aiheet ovat erittäin paljon sydäntäni lähellä ja omien kiinnostusteni keskiössä. On kiinnostavaa, miten eri tavalla ilmastoaiheita voidaan käsitellä kaunokirjallisuudessa verrattuna tietokirjallisuuteen. Mutta koska aihe saa aivoni niin aktiivisiksi, että saatan vahingossa kirjoittaa esseen, niin en sano siitä tässä enempää. Myöhemmin varmasti lisää. :)

Lisäksi tuli kuunneltua pätkä keskustelua Työelämän kapinalliset, mutta siinä käsiteltiin enemmän tasa-arvoa (tärkeä aihe toki!) kuin työelämän ja oman elämän yhteensovittamista, niin olin sikäli hieman harmistunut. Lauantaina tuli myös maisteltua paria viiniä messukuljeskelun lomassa.

Ostossaldoni oli suorastaan säälittävä verrattuna Elinan pottiin: yhteensä kolme kirjaa. Lauantaina ostin nimittäin Olga Togarczukin Alku ja muut ajat. Uusi nobelisti oli minulle tuntematon paitsi hatarasti nimeltä, mutta kuvaukset hänen teoksistaan kutkuttivat kirjasuonta, joten päätin ottaa riskin ja kokeilla sen enempää tietämättä. Lisäksi ostin Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupungin. Pidin Teemestarin kirjasta paljon, joten en edes uskalla odottaa tästä teoksesta samaa kokemusta, mutta ainakin romaanin kaunis nimi vihjailee lukuelämyksestä.

Hannan kirjaostokset messuilta.

Elina:
Tänä vuonna oli mahtavaa päästä kirjamessuille niin monena päivänä, vaikka kirjamessuilu töiden jälkeen aika väsyttävää onkin. Lopulta mukaan kuitenkin tarttui ihania kirjakeskusteluja ja mieltä lämmittäviä ostoksia. Tänä vuonna myös kuuntelin keskusteluja enemmän kuin kertaakaan aiemmin ja varmasti ensi vuonnakin minut näkee kuuntelijoiden joukossa. On oikein mukava lepuuttaa välillä jalkojaan kirjakeskustelua kuunnellen. Lisäksi oli ihanaa jutella kirjoista ja kirjallisuudesta messuseuralaisteni kanssa, kiitos siis heille kaikille. :)

Hanna:
Minä puolestani kuuntelin tavallista vähemmän keskusteluja, mutta kiertelin sitäkin enemmän. Mahdollisia ostoskirjoja löytyi paljon, ja kun en lopulta osannut päättää niin monen vaihtoehdon
välillä, päätin palata ostoksiin myöhemmin. Olin myös toivonut ehtiväni messuilemaan vielä sunnuntaina, mutta jaksaminen ja aikataulu eivät lopulta antaneet myöten. Ihana messuviikonloppu on kuitenkin takana! Harmi tosin, ettemme ehtineet Elinan kanssa törmäillä messuvilskeessä useammin, mutta näin saimme toki tarjottua teille lukijoillemme kattavamman esittelyn messutarjonnasta. :)