Teatterissa: Järki ja tunteet

Järki ja tunteet

Jon Jory / Jane Austen

Helsingin kaupunginteatteri / Pieni näyttämö

Ensi-ilta: 20.2.2014

Rooleissa: Sara Melleri, Kreeta Salminen, Pekka Strang, Heidi Herala/ Eija Vilpas, Kari Hevossaari, Sanna-June Hyde, Jouko Klemettilä, Mika Piispa, Jussi Puhakka, Ursula Salo, Aino Seppo, Ville Tiihonen, Leena Uotila

Suomennos: Aino Piirola

Ohjaus: Laura Jäntti

Lavastus ja puvustus: Sari Salmela

Valot: Mika Ijäs

Äänet: Antero Mansikka

Naamiointi ja kampaukset: Henri Karjalainen, Tuula Kuittinen, Taina Tervo

Kreeta Salminen, Sara Melleri

Helsingin kaupunginteatteri / Järki ja tunteet

Kuva © Charlotte Estman-Wennström

Tällä kertaa Paljon melua kirjoista vieraili Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa Jane Austenin klassikkoromaanin näytelmäversion. Ilta oli osaltamme onnistunut, ja käymme tässä läpi mietteitämme näytelmästä - dialogimuotoa itsekin kokeillen.

ELINA: Ensimmäiseksi on sanottava, että IHANAA! Pitkästä aikaa näytelmä jostakin suosikkiromaanistani ja vieläpä Austenin klassikosta. Esitys oli noin kokonaisuudessaan hyväntuulinen, hyvällä tavalla raikas ja päivitetty versio romaanista, mutta noudatteli silti tiiviisti alkuteosta. Eli kaikin puolin hyvin onnistunut adaptaatio. Entäpä Hanna, mitä mieltä olit?

HANNA: Minullakin oli aivan loistava ilta - kiitos niin näyttelijöiden kuin teatteriseurankin. Mukavaa tosiaan nähdä Austenia lavalla monituisten elokuvien jälkeen - vaikka niistäkin meidän täytyy pitää leffailta, kuten puhetta oli! Sitten itse näytelmään: teatteriversio romaanista oli mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja modernia. Aikakaudessa pitäydyttiin sekä puvustuksen, puheenparren että sosiaalisten normien suhteen, mutta niukka lavastus ja efektit sen sijaan toivat teokseen uudenlaisen tulkinnan. Etkös kiinnittänyt samaan asiaan huomiota, kun tästä tuli väliajalla puhetta?

Kreeta Salminen, Sara Melleri

Helsingin kaupunginteatteri / Järki ja tunteet

Kuva © Charlotte Estman-Wennström

ELINA: Kyllä. Mielestäni puvustus oli onnistunut ja toi esiin eri yhteiskuntaluokkien väliset sosiaaliset erot, mitkä ovatkin  alkuteoksen kannalta merkittäviä. Ainoan miinuksen esitykselle tosiaan antaisin kuitenkin lavastuksesta, sillä se oli mielestäni turhan vaatimatonta ja askeettista. Varmastikin se oli tietoinen valinta, mutta mielestäni se ei sopinut esitykseen, joka muuten niin hyvin noudatti alkuteosta. Tietenkään Jane Austen ei juuri kuvaa teoksissaan ympäristöä eikä se ole lainkaan olennaista, mutta teoksen maailmankuva olisi mielestäni tullut paremmin esille runsaammalla lavastuksella. Tässä olisi ollut tilaisuus vaikka minkälaisiin kokeiluihin ja leikitteleviin lavasteisiin, mutta nyt tuntuu, että mentiin helpoimman kautta ja lavastuksen vähyys ei sopinut esitykseen.

HANNA: Autius ei minunkaan silmääni miellyttänyt, vaikka lavastus ja sen taitava sekä oivaltava käyttö ovatkin saaneet arvosteluissa kiitosta. Kenties omaan austenilaisuuteeni kuuluukin aikakauden oletetun hienostuneisuuden ihailu - niin naiivia kuin se onkin - eikä näistä hienouksista tällä kertaa päässyt nauttimaan. Niukkuudesta huolimatta tilan käyttö oli mielestäni vetoavaa, ja erityisesti tanssiaiskohtaus oli toteutettu nerokkaasti, kun lavalle onnistuttiin luomaan illuusio ruuhkaisesta tanssiaissalista. Harvakseltaan sijoitetut lavasteet sekä lavalla kohtauksesta toiseen pysyttelevä ovi puolestaan toivat esille siskosten läheisyyden sekä korostivat jännittävästi elämän vääjäämätöntä etenemistä. Näyttelijöiden roolisuoritukset pääsivät myös oikeuksiinsa kaiken turhan härpäkkeen puuttuessa.

Kreeta Salminen, Ville Tiihonen

Helsingin kaupunginteatteri / Järki ja tunteet

Kuva © Charlotte Estman-Wennström 

ELINA: Näyttelijöistä puheen ollen: Roolitöistä annan kiitosta etenkin Kreeta Salmiselle, joka esitti antaumuksella sisaruskaksikon järkeä eli Elinoria. (Hanna nyökyttelee.) Sen sijaan Mariannea näyttelevän Sara Mellerin työ oli paikoitellen hieman epätasaista ja jätti välillä toivomisen varaa. Hän näytteli tunnetiloja paljon äänenkäytöllä, mutta eleet eivät aina seuranneet mukana.

HANNA: Aivan!

ELINA: Myöskään Saran lyhyttukkaisuus ei minuun vedonnut. Miesnäyttelijöistä etenkin Mika Piispa Edwardina ja Ville Tiihonen Eversti Brandonina olivat loistavia. Samaten kehuja ansaitsevat koko puliseva ja höpisevä vanhempien näyttelijöiden kaarti kuten Lady Middleton (Aino Seppo), rouva Jennings (Leena Uotila) ja John Middleton (Jouko Klemettilä).

Jouko Klemettilä, Aino Seppo, Heidi Herala, Leena Uotila

Helsingin kaupunginteatteri / Järki ja tunteet

Kuva © Charlotte Estman-Wennström

HANNA: Olen täysin samaa mieltä näyttelijävalinnoista. Meuhkaava Sir John joukkioineen oli mitä mainioin, mutta Ville Tiihonen oli kenties aavistuksen nuori eversti Brandoniksi, vaikka roolissaan onnistuukin. Kreeta Salmisen suoritus oli myös vakuuttava: Salminen vangitsi hyvin Elinorin olemuksen järkevänä mutta pinnan alla herkkänä nuorena naisena. Sara Mellerin suoritus puolestaan oli minustakin vaihteleva: äänenkäytön ailahtelut korostivat  tunteiden ailahtelua, mikä sinänsä ilmentää Mariannen intohimoista luonnetta. Minua häiritsi kuitenkin se, että voimakkaat tunteet - olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia - tuotiin julki huudoilla, jotka toivat mieleen kapinoivan teinin. Tunteita kun voi ilmaista monilla muillakin tavoin! Mutta tulkintakysymys se on tämäkin: nykyaikana Marianne saattaisi ollakin kova kiukuttelija ja villi lapsi.

Kaiken kaikkiaan näytelmä tarjosi meille viihdyttävän illan ja mielenkiintoisen vertailukohdan romaanille sekä Ang Leen Oscar-palkitulle elokuvalle.

Näytelmää esitetään vielä syksylläkin, joten aikaa on yllin kyllin varata vielä liput ja käydä katsomassa. (Paljon melua kirjoista sai myös huomata, että väliaikatarjoilun kannalta paikat olisi voinut valita toisinkin. Mikäli väliajalla mielii nauttia jotain virvoketta tai hiukopalaa, kannattaa sijoittua sopivalle etäisyydelle sekä lavasta että ovesta tai tilata tarjoilut viisaana jo etukäteen. Tällä kertaa ehdimme saada hädin tuskin lasit käsiimme, kun ne pitikin jo heittää huiviin ja siirtyä seuraamaan toista näytöstä.)

Suosittelemme!