Siirry pääsisältöön

Tekstit

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin

Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-lukupiiri on Himoshoppaaja korjaa potin -romaanin myötä tullut nyt myös päätökseensä. (Ainakin siis marraskuuhun asti, jolloin Himoshoppaajan joulu ilmestyy, ja täytyypä sekin ehkä lukea suomennoksena.) Edellinen osa Himoshoppaaja tähtien tiellä ei mielestäni ollut sarjan parhaita, mutta kuten muistelinkin niin Himoshoppaaja korjaa potin oli hieman parempaa luettavaa. Olen lukenut romaanin englanniksi sen ilmestyessä ja kirjoittanut siitä tuolloin blogiin. Sarjan edellinen osa jäi kutkuttavaan kohtaan, jossa Beckyn isä Graham ja hänen ystävänsä Suzen aviomies Tarquin ovat kadonneet jäljettömiin. Nyt Becky lähteekin pelastusretkelle matkailuautolla mukanaan miehensä Luke, äitinsä Jane, tämän ystävätär Janice, Suze ja entinen vihollisensa Alicia. Heidän ensimmäisenä kohteenaan on Las Vegas, uhkapelien luvattu kaupunki, missä porukan apuun rientää myös Beckyn muotisuunnittelijaystävä Danny sekä hänen anoppinsa Eleanor. Las Vegasista matka jatkuu vielä Ar...

Matthew Walker: Miksi nukumme

Matthew Walkerin Miksi nukumme on melkoinen tietopaketti unesta ja nukkumisesta historiallisesti sekä nyky-yhteiskunnassa. Sitä oli ihan viihdyttävää kuunnella (kuuntelin kirjan äänikirjana) ja mukana oli kiinnostavaa nippelitietoa, mutta en pitänyt Walkerin hieman saarnaavasta tyylistä. En myöskään taida olla kirjan kohderyhmää, sillä tiivistykset monista unen hyödyistä olivat minulla jo tiedossa eikä minua todellakaan tarvinnut vakuuttaa unen tärkeydestä. En nimittäin kuulu niihin ihmisiin, jotka pihistävät unesta – ainakaan paljoa – sillä tunnen univajeen vaikutukset joo alle seitsemän tunnin unien jälkeen ihan selvästi. Walker on unitutkimuksen professori ja ansioitunut sellainen, joten kaikki mitä hän teoksessa kuvaa on varmasti täyttä asiaa. Walker kuvaa kiinnostavasti sitä, miten ihminen on aikanaan nukkunut (ennen teollistumista), millaisista jaksoista nukkuminen rakentuu, mitä hyötyä näistä vaiheista on, miten ihmisen nukkumistavat muuttuvat iän karttuessa sekä mitä yhteisk...

Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin

Jhumpa Lahirin Missä milloinkin on tunnelmallinen lyhyt romaani italialaisen naisen elämästä. Se kuvaa  elämän pieniä hetkiä arjessa – milloin kotona, trattoriassa, odotushuoneessa tai junassa. Jokainen luku on oma pieni maailmansa, jossa liikutaan italialaisessa kaupungissa ja sen kaduilla juuri siinä hetkessä. Romaani on nopealukuinen ja hurmaava. Romaanin jujuna on, että kaikki luvut sijoittuvat eri paikkoihin, ollaan missä milloinkin. Enimmäkseen ihan tavallisissa paikoissa: uimahallissa, junassa, kadulla tai supermarketissa. Ja vaikka nimettömäksi jäävä päähenkilö kokee asioita suurimmaksi osaksi yksin, on hänen ympärillään yleensä ihmisiä: muita asukkaita, ohikulkijoita, myyjiä, ystäviä, tuttuja tai tuntemattomia. Romaani rakentuu tavallaan myös kohtaamisista, siitä millaista noiden muiden ihmisten elämä on tai miltä se näyttäytyy tai miksi päähenkilö sen mielessään kuvittelee. Hän saattaa lähteä kadulla jonkun perään tai pohtia millainen joku tuntematon henkilö on.  Rom...

J. R. R. Tolkien: Kuninkaan paluu (TSH #3)

  Huh ja wau! Tolkienin Taru sormusten herrasta  -trilogia on Kuninkaan paluun myötä luettu nyt kokonaan! Olisipa teini-ikäinen minäni varsin innoissaan tästä! Ja mikä matka se olikaan, en olisi voinut kuvitella alkutaipaleella, että nautin tämän kirjan lukemisesta näin paljon. Kerrassaan 6/5. Jos et ole vielä lukenut aiempia postauksiani niin kannattaa aloittaa lukemalla kirjoitukseni  Sormuksen ritareista ja Kahdesta tornista . Kuninkaan paluu sarjan kolmantena osana päätti siis tammikuussa alkaneen #kimppakyytimordoriin -lukupiirin, jota saan kyllä kiittää lämpimästi siitä, että tuli äkkiseltään kirjaan tartuttua ja luettua se viimein loppuun asti. Matkani Mordoriin oli monivaiheinen ja kesti lähes 20 vuotta, mutta lopulta kuitenkin päästiin perille asti ja harvemmin olen kirjan luettuani ollut näin tyytyväinen. Kuninkaan paluun ensimmäinen puolisko oli minulle aika takkuavaa lukemista, koska se oli eniten sitä tyypillistä örkki ja miekka -fantasiaa, josta jo aiemmi...

Maaliskuun saldo 2021

Iloista pääsiäisen aikaa blogin lukijat! Maaliskuussa emme kumpikaan lukeneet tai kuunnelleet montaa kirjaa vaan meitä vaivasi pieni kevätväsymys ja päänsäryt. Kenties kuitenkin kevään edetessä ja valon lisääntyessä lukutahtikin taas reipastuu. Bloggasimme kuitenkin ahkerasti aiemmin luetuista kirjoista maaliskuussa. Lisäksi suunnitelmissa on aivan uusi postaussarja blogiin, siitä kuitenkin lisää tuonnempana. ELINA: Maaliskuu oli tänäkin vuonna kehno lukukuukausi, liekö taas koronan syy vaiko jotain kevätväsymystä? Tuntuu, että ainakin jonkin verran koronauupumustakin oli ilmassa maaliskuussa, kun epänormaali on ollut normaalia jo vuoden verran. Iltaisin on väsyttänyt aika tavalla ja kirjaan uppoutumisen sijaan valitsin maaliskuussa monena iltana Netflixin. Kuun alussa luin Himoshoppaaja-lukupiirin kuukauden kirjan eli Himoshoppaaja tähtien tiellä , joka ei valitettavasti kuulu sarjan parhaimpiin. Odotinkin jo innolla huhtikuuta päästäkseni tarttumaan seuraavaan osaan ja luinkin sen jo...

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja tähtien tiellä

  Beckyn seikkailut jatkuvat Himoshoppaaja-sarjan seitsemännessä osassa Himoshoppaaja tähtien tiellä . Tämän kirjan olenkin lukenut aiemmin vain englanniksi, postaukseni Shopaholic to the Stars -kirjasta on vuodelta 2014 . Tuolloin olin hieman pettynyt tähän romaaniin, ja pakko myöntää, ettei se tälläkään lukukerralla ollut ihan yhtä hyvä kuin edelliset osat. Seitsemäs kirja ei enää jaksa keksiä paljonkaan uutta ja hupaisaa. Himoshoppaaja tähtien tiellä  -romaanissa Beckyn perhe muuttaa Luken töiden perässä Los Angelesiin. Luke on alkanut työskennellä filmitähti Sagen kanssa ja Beckyn silmissä siintää jo ystävyyssuhde näyttelijättären kanssa. Becky myös keksii ryhtyä tähtien stylistiksi, mutta uusi ura ei oikein tahdo ottaa tuulta siipiensä alle. Lisäksi Becky tietenkin ryhtyy kunnon losilaiseksi: eli alkaa joogata, kokeilee meditaatiota, juo smoothieita, vie tyttärensä alueen parhaaseen päiväkotiin ja ryhtyy lenkkeilemään (tai ainakin osallistuu yhteen juoksutapahtumaan)....

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina (Napoli-sarja #4)

Ferranten Napoli-sarjan viimeinen osa Kadonneen lapsen tarina jatkaa Ferranten vahvaa linjaa kuvaten Italian ja Napolin muutoksia 70-luvulta 90-luvulle. Italian politiikka, muuttuva maailma sekä ihmisten luoviminen maailman ja naapuruston politikoinnin keskellä jatkuu samoin kuin aiemmissa osissa, joista olen kirjoittanut: Loistava ystäväni , Uuden nimen tarina ja Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät . Elina on kirjoittanut jo arvostelussaan vuodelta 2019 Kadonneen lapsen tarinasta ja kertaa siinä juonen hyvin. En siis itse kuvaa juonta tässä toistamiseen niin tarkasti. Voin kuitenkin todeta olleeni Elinan kanssa samaa mieltä, että päähenkilö Elenan päätös jättää rauhallinen ja mukava aviomiehensä Pietro sekä lähteä huikentelevaisen Ninon matkaan oli raivostuttava. Alusta alkaen oli selvää, ettei Elenalle käy romanssissa hyvin: Nino oli jo aiemmin kerta toisensa jälkeen todistanut olevansa naisiin menevä mies isänsä tapaan, mutta tästä huolimatta Elena oli ihastunut kautta koko ...