sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Sophie Kinsella: Shopaholic to the Stars (Elina)


Sophie Kinsella: Shopaholic to the Stars
Bantam Press 2014
393 sivua

Ensimmäinen marraskuun lukuhaasteen kirjoista on nyt luettuna. Lukuhaaste lähti osaltani käyntiin siis Shopaholicin merkeissä, koska romaani oli jäänyt kesken Lontoon reissun jälkeen. Täytyy tosin myöntää, että tällä viikolla lukuhaasteen päivätavoite ei ihan jokaisena päivänä toteutunut. Välillä väsyneenä en jaksanut kahlata edes sitä kolmeakymmentä sivua, mutta onneksi loppuviikosta ehdin ottaa vähän kiinni ja haaste etenee tällä hetkellä kuten kuuluukin.

Kuten olen aiemmin jo kertonut, ovat Kinsellan chick lit -romaanit mielestäni parasta hömppäviihdettä etenkin lomamatkoilla. Kesällä bloggailinkin Kinsellan edellisestä teoksesta Wedding Night, ja silloin taisin mainita että Shopaholic-sarja on yleensä vielä viihdyttävämpää luettavaa. Tällä kerralla jouduin kuitenkin hieman pettymään. Ehkä sarjan seitsemäs kirja alkaa jo toistaa vähän turhan paljon vanhoja kaavoja tai uutta hauskaa on enää vaikeaa keksiä, mutta tuntui ettei tämä romaani vain jaksanut oikein naurattaa.

Becky Brandon seikkailee tässä romaanissa Hollywoodissa. Työtehtävät ovat vieneet hänen aviomiehensä Luken Los Angelesiin ja Becky voi jo kuvitella mitä se tarkoittaa: tähtien kanssa hengailua ja uusia stailaustehtäviä. Sedgewood Studiosin kierroksella Becky yrittääkin epätoivoisesti saada käsiinsä tähtistailaajia tai nähdä edes vilauksen julkkiksesta. Hän yrittää myös ystävystyä Luken asiakkaan näyttelijä Sage Seymourin kanssa. Tytär Minnielle ei tietenkään kelpaa kuin paras päivähoitopaikka, ja Beckyn täytyy muutenkin yrittää noudattaa losilaista tyyliä - niin joogaharjoituksilla kuin juomalla vihersmoothieita. Beckyn seuraksi jenkkeihin matkustavat hänen ystävänsä Suze perheineen.

Tämä osa ei juurikaan revittele Beckyn shoppailuilla, sillä hän yrittää kovasti olla ostamatta yhtään mitään (sanomattakin selvää, ettei se onnistu) tai ostelee ainoastaan stailattaville tähdille tavaroita (joista osan tosin omii itselleen vähin äänin). Sen sijaan tarinassa uppoudutaan julkisuuden haittoihin, tähtinäyttelijöiden elämään ja Beckyn lähipiirin kommelluksiin. Beckyn isä tupsahtaa yllättäen paikalle ja alkaa etsiä kadonnutta ystäväänsä sekä Suzen aviomies Tarquin hurahtaa Los Angelesin rentoon elämäntyyliin vähän turhankin paljon. Nämä juonikuviot jäävät kuitenkin romaanin lopullakin vielä auki, eli todennäköisesti Becky on vielä sarjan seuraavassakin osassa USA:n maaperällä.

Olisin kaivannut romaaniin enemmän samaa tuttua ja turvallista mitä aikaisemmissakin osissa, koska suurin osa huumorista kumpuaa kuitenkin samasta kuin ennenkin - Beckyn hulvattomista shoppailukokemuksista. Romaanin alussa Beckyn shoppailut urheilukaupoissa ovat hupaisia, mutta ne eivät valitettavasti juurikaan jatku romaanin edetessä. Kirjan aihe olisi antanut tilaa myös brittien ja jenkkien kulttuurien laajemmalle vertailuille, hilpeät kulttuureista johtuvat väärinymmärrykset jäävät nyt aika pieniksi. Toivon mukaan seuraava osa on viihdyttävämpi kuin tämä.

Seuraavan lukuhaasteen kirjan olen jo aloittanut, ja suomeksi lukeminen onkin sujunut huomattavasti joutuisammin. Seuraavaksi kuulette siis mitä mieltä olin Sophie Hannahin romaanista Nimikirjainmurhat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti