perjantai 6. tammikuuta 2017

Helen Fielding: Bridget Jones Vauvapäiväkirja (Elina)


Helen Fielding: Bridget Jones. Vauvapäiväkirja.
Otava 2016
236 sivua
Suom. Annika Eräpuro
Alkuteos: Bridget Jones's Baby. 2016.

Joululahjapaketista kuoriutui uusin Bridget Jones -romaani. Bridget on hahmo, jota yksinkertaisesti rakastin sarjan ensimmäisessä kahdessa kirjassa sekä elokuvaversioissa. Sarja ei tietenkään jatkunut 2000-luvun alussa sen pidemmälle eikä tämä uusi tuleminen Mad About the Boyn myötä tuntunut kovin oikealta. Tuossa romaanissahan Bridgetin aviomies Mark Darcy on kuollut ja Bridget jää yksinhuoltajaksi. Mad About the Boy (josta olen muuten kovasti pohtinut miksei kirjan nimeä suomennettu?) olikin minulle pettymys, mutta onneksi tämä Vauvapäiväkirja on tyyliltään enemmän kuin vanhat Bridgetit. Kävin jo syksyllä leffateatterissa katsomassa tästä romaanista tehdyn elokuvan Bridget Jones's Baby, joka oli oikein hauska, vaikkakaan ei kaikilta osin samanlainen kuin kirja.

Vauvapäiväkirja sijoittuu siis aikaan ennen Mad About the Boyn tapahtumia. Bridget on taas sinkkuna, sillä hän on eronnut Mark Darcysta vuosia sitten ja tämä on tahollaan ollut jo naimisissakin. Bridgetin sinkkukavereistakin osa on naimisissa, parisuhteessa tai lasten vanhempia eli kello tikittää. Mitä siis tapahtuu kun Bridget huomaakin yllättäen olevansa raskaana? No, Bridgetin ensimmäinen huoli vauvan suhteen on isä: onko se Mark Darcy vaiko Daniel Cleaver. Tässä päästään samaan ikuisuuskysymykseen kuin aina ennenkin, joskin se että juonen kannalta kronologisesti seuraava kirja Mad About the Boy oikeastaan jo paljastaa lopputuloksen. Suuria paljastuksia ei siis ole luvassa, mutta matka äitiyteen onkin se tärkein.

Elokuvaversiossa Daniel Cleaveria ei ole kuvioissa (liekö Hugh Grant kieltäytynyt leffaroolista?) vaan Bridgetin isäkandidaatit ovat Mark Darcy (aina ihana Colin Firth) ja uusi tuttavuus Jack Qwant (rooliin oivasti sopiva Patrick Dempsey) ja suoraan sanottuna elokuvaversio toimii mielestäni jopa paremmin, sillä se ei kierrätä samaa vanhaa asetelmaa taas uudestaan. Elokuvakin on toki ennalta-arvattava, mutta uusi hahmo Jack piristää juonta kummasti ja kohtaukset ovat hauskoja. Bridgetin roolissa oleva Renée Zellweger tekee työnsä edelleen mainiosti.

Tietenkin kirjassa on paljon hyvää, jota elokuvassa ei nähdä. Perinteinen päiväkirjatyyli sopii nimittäin Bridgetille kuin nenä päähän, joskin jäin vähän kaipaamaan hänen uudenvuoden-listauksiaan ja muita hauskoja tilastojaan. Tässä romaanissa Bridget laskeskelee lähinnä syömiensä juustoperunoiden määrää - täytyyhän vauvan saada ravintoa nimittäin. Bridgetin valmistautuminen äitiyteen on hupaisaa ja viihdyttävää luettavaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta huomaan koko ajan lukiessani miettiväni mitä muuta hauskaa siinä voisi olla. Eikö olisi Bridgetille tyypillistä alkaa hamstrata vauvatarvikkeita ja lukea kirjoista knoppitietoja, joita voisi sitten panikoida?

Jokin jäi romaanista siis uupumaan ja odotin siltä enemmän. Kirja ei oikeastaan antanut elokuvan jälkeen mitään lisää. Yleensä kirjaversioissa kuitenkin taustoitetaan enemmän tapahtumia, kuvaillaan tarkemmin ja annetaan tilaa mielikuvitukselle, tuo osuus jäi nyt kovin laihaksi. Mitä tulee ensimmäiseen Bridget Jones Elämäni sinkkuna -kirjaan: sehän on adaptaatio Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo ja vielä varsin hauska ja ajassaan kiinni oleva sellainen. Siihen tämä Vauvapäiväkirja ei valitettavasti yllä, se on pikemminkin vain pieni tuulahdus menneestä. Eli lopputulemana: Bridget Jonesin faneille tämä on parempaa lääkettä kuin Mad About the Boy, mutta suosittelen silti kaivamaan esille ne kaksi ensimmäistä romaania. Jos haluaa Bridgetin vauvasekoilua niin kannattaa turvautua mieluummin elokuvaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti