Pajtim Statovci: Bolla

Viimeisin Finlandia-voittaja (2019), Pajtim Statovcin Bolla paljastui joululahjojeni kääröistä: perinteisesti äitini lahjoittaa minulle aina jouluksi saman vuoden Finlandia-voittajan, eikä tähän päivään mennessä ei ole vielä sattunut tapausta, että olisin lukenut jo kyseisen teoksen. Bolla kyllä kiinnosti minua, mutta aavistin jo syksyllä sen päätyvän Finlandia-ehdokkaiden joukkoon, joten kenties lykkäsin lukukokemusta tarkoituksella joululomalle. Eipä sillä, että lukupinooni olisi välttämättä edes lisää mahtunutkaan. :D

Bolla on kertomus kahden miehen, albanialaisen Arsimin ja serbialaisen Milošin, intohimoisesta rakkaudesta Kosovon sodan kynnyksellä. Arsimilla on vaimoja ja jopa lapsikin pian tuloillaan, kun hän kohtaa Milošin – ja huomaa haluavansa miestä enemmän kuin ketään muuta elämässään ennen. Salarakkaus on pidettävä konservatiivisessa yhteiskunnassa piilossa, erityisesti kun nämä kaksi kansaa ovat miltei sodassa.

Arvatenkin sota rikkoo rakastavaisten välit. Arsim pakenee vaimoineen ja perheineen länteen, missä hän elää maahanmuuttajien ristiriitaisessa paineessa: kaipuu kotimaahan on suuri mutta elämä lännessä lopulta parempaa ja turvallisempaa. Uusia kumppaneita netissä metsästäessään Arsim joutuu lopulta pulaan ja myöhemmin takaisin Kosovoon, jossa rauha on palannut maahan. Hän pitää silmänsä auki löytääkseen entisen rakkaansa, mutta kun toive lopulta toteutuu, ei se olekaan sitä, mitä Arsim on kaivannut. Lukijalle on nimittäin käynyt jo aiemmin ilmi, että sodan kauhuista ja mielettömyydestä henkisesti vaurioitunut Miloš on mielisairaalassa. Jo toisen kerran elämässään Arsim jättää miehen taakseen oman onnensa nojaan.

Bolla on omanlaisensa irvokas Romeo ja Julia -tarina – mikäli Romeo olisi päättänyt katsoakin omaa napaansa ja miettiä vain omaa hyvää oloaan. Mahdoton rakkaus on kaunis ja ihana unelma niin kauan kuin se säilyy tahraamattomana, mutta kun maailma ja sen julmuudet tulevat väliin ja erottavat, kaikilla ei ole kykyä taistella vastaan. Ihminen on loppujen lopuksi itsekäs eläin, minkä Arsimin hahmo osoittaa. Hän on valmis tekemään rakkautensa eteen paljon, mutta heti kun hänen oma olonsa muuttuu vaikeaksi tai toinen vaatii hoivaa tai suojaa, hän ottaa hatkat. Pahan olonsa hän purkaa vaimoonsa ja lapsiinsa: kiltistä ja hyvätapaisestakin voi muuttua hirviö.

Mielenkiintoista teoksessa on, että Arsimin tekoja ei paheksuta – ne vain kerrotaan ja motiivit niiden taustalla käyvät lukijalle selväksi. Arsim on kieltämättä vastenmielinen hahmo, mutta kun teos kerrotaan hänen näkökulmastaan, valottuvat myös motiivit hänen tekojensa takana ja lukija voi ymmärtää, miksi Arsim toimii kuten toimii. Asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia, ja kaikilla tarinoilla on vähintään kaksi puolta. Arsimkin on pohjimmiltaan tavallinen ja hyvä ihminen, vaikka hänen päätöksensä ja toimensa eivät aina sitä puoltaisikaan. Tämä on toki vain yksi tulkinta, ja joku toinen lukija voi inhota Arsimia koko sydämestään: pelastaahan hän aina lopulta vain oman nahkansa, ja loppua kohden Arsimin teot ovatkin melko kuvottavia, kun niitä oikein miettii. Pahoja tekoja ei olekaan ikinä syytä hyväksyä, mutta niitä voi ymmärtää.

Eräänä opetuksena Bollasta voi ottaa sellaisen vaarin, että ihminen muuttuu irvikuvaksi itsestään, kun ei voi toteuttaa itseään tai elää omannäköistään elämää. Arsimille ei missään vaiheessa ole mahdollista jakaa elämäänsä todella Milošin kanssa: ilman sotaakin konservatiivinen yhteiskunta erottaisi parin ja aiheuttaisi heille pahaa oloa, jota he purkaisivat eri tavoin. Arsim lyö vaimoaan, kun hän on turhautunut kulissiin, jonka vankina hän on. Milos puolestaan purkaa pahan olonsa julmuuksiin sodassa, joka lopulta vie häneltä järjen. On vaikea kuvitella, miten tällainen lopputulos hyödyttäisi yhteiskuntaa enemmän kuin hyvinvoivat ja siten yhteiskuntaan tuottavat yksilöt.

Romaanin nimi Bolla tarkoittaa jo romaanin ensisivujen perusteella 1) haamua, näkymätöntä, petoa, pirua; 2) käärmeenkaltaista olentoa ja 3) ulkopuolista. Sanan jokaisella merkityksellä on oma tasonsa romaanissa: 1) Arsim on lopulta elämässään näkymätön sekä oikea peto siinä, missä Milošista tulee vain haamu omasta itsestään. 2) Arsim kirjoittaa romaanissa lyhyen tarinan sokeasta tytöstä ja käärmeenkaltaisen olennon rakkaudesta. Bollassa kuvataan lisäksi myös tarinaa, jossa tämä käärmeenkaltainen olento syntyy, kun saatana yhdistää käärmeen ja jumalan hänelle lahjoittaman/uhraaman tyttären. Tämän tarinan voi katsoa edustavan jokaisen ihmisen kaksinaisuutta: hyvää ja pahaa, joka on meissä kaikissa (kuten kohtalon runnomissa Arsimissa ja Milošissa, jotka molemmat lopulta päätyvät näyttämään vain sen petomaisen puolen itsestään). 3) Arsim ja Miloš ovat aina olleet ”erilaisuudessaan” ulkopuolisia yhteiskunnasta ja lopulta he ovat sitä todellisuudessakin. Myös maahanmuuttajina ja sen jälkeen paluumuuttajana Arsim on molemmissa tapauksissa irrallinen siitä yhteiskunnasta, jossa elää.

Statovci kerronta on helppolukuista mutta taidokasta sekä vertauskuvallista tavalla, joka ei ole niin ilmeinen. Hänen kerrontansa on myös realistista ja miltei toteavaa olematta lakonista: esimerkiksi kahden miehen välinen intohimo, seksi ja halu tulee kuvattua häpeilemättömästi – mutta ei myöskään niin tarkasti, että herkkänahkaiset järkyttyisivät. Vaikka tätä kirjaa ei kyllä herkkänahkaisimmille voi suositellakaan jo sodan sekä ihmisen pahuuden ja itsekkyyden karuuden vuoksi.

Statovcin Bolla on siis vaikuttava ja syystä kiitelty teos: on hämmästyttävää, miten pieneen sivumäärän kirjailija saa tällaisen määrän ajattelemisen arvoista asiaa. Pidin myös Kissani Jugoslaviasta, mutta pidin kenties Bollasta vielä enemmän.

Luin Bollan vuoden 2019 puolella, joten sijoitan sen vuoden 2019 lukuhaasteessa kohtaan 10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja. Lisäksi se sopisi kohtiin 5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi; 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua; 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja; 20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria; 29. Kirjassa nähdään unia; 36. Kirjassa ollaan yksin ja 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja.

Pajtim Statovci: Bolla. Otava 2019. 240 sivua.