Sophie Hannah: Suljettu arkku

Sophie Hannahin toista Hercule Poirot -mysteeriä Suljettu arkku vaivaa sama ongelma kuin ensimmäistäkin - se ei ole Agatha Christien kirjoittama. Mikäli tuosta asiasta vain pääsee yli, on romaani lopulta oikein mainiota luettavaa pieneen dekkarinälkään.

Sophie Hannahin Nimikirjainmurhista kirjoitin vuonna 2014 ja tuolloin jo mietin aionko lukea enää Hannahin kirjoittamia Poirot-tarinoita, mikäli niitä ilmestyy lisää. Nyt on ilmestynyt jo sarjan seuraavakin osa Kolme neljästä, jonka kyllä nappasin kuluneella viikolla mukaani kirjaston pikalainoista, joten ehkäpä sekin tulee luettua. Nimikirjainmurhien jälkeen keskityin kuitenkin lueskelemaan enemmän Agatha Christien itsensä kirjoittamia teoksia, niitäkin nimittäin on vielä muutamia lukemattomana omassa hyllyssä.

Suljetussa arkussa Hercule Poirot ja tämän ystävä komisario Edward Catchpool on kutsuttu vierailulle lady Athelinda Playfordin kartanoon Lillieoakiin Irlantiin. Lady Playford on tunnettu jännityskirjailija, jonka lastenromaaneja myös Catchpool on lapsuudessaan lukenut. Lady on aikeissa muuttaa testamenttiaan hämmentävällä tavalla ja hän ilmoittaa suuresta muutoksesta sukulaisilleen ja vierailleen illallisen aikana. Ensin Poirot ja Catchpool eivät voi ymmärtää, miksi heidät on kutsuttu paikalle, mutta aivan pian lady Playfordin ilmoituksen jälkeen löytyy olohuoneesta ruumis.

Jälleen kerran Sophie Hannah on onnistunut luomaan juonellisesti varsin viihdyttävän romaanin, vaikkei juonikuvio aivan Christien veroinen olekaan. Romaani perustuu Christielle niin tyypilliseen kartanoon, jossa suljettujen ovien takana tapahtunut murha on jonkun kutsuvieraan tekosia. Henkilöhahmojen esittelylle varataan paljon aikaa, ja toki Poirot omaan tyypilliseen tapaansa tutustuu muihin vieraisiin tarkasti. Nimikirjainmurhista tuttu etsivä Catchpool muistuttaa yhä vain mielestäni lähinnä Hastingsia.

Nimikirjainmurhissakin olin tyytymätön romaanin loppuun, joka oli mielestäni sekava ja epäuskottava. Tässäkään romaanissa loppuratkaisu ei ollut Christien tuotosten veroinen. Loppu ei ollut kuitenkaan yhtä sekava kuin edellisessä, mutta tietynlainen epäuskottavuus kävi mielessä tälläkin kerralla. Muutenkin koko romaanin läpi oli taas sellainen pohjavire, että jokin kerronnassa ei toimi, koska se jäljittelee Christietä olematta sitä kuitenkaan. Hannah alleviivaa todella paljon esimerkiksi Poirot'n luonteenpiirteitä ja työskentelytapoja kuin todistaakseen, että hän todella kirjoittaa samasta Poirot'sta kuin Christie aikanaan, ja välillä tuo alleviivaava ote on lukijalle hieman raskas.

Kaikkinensa romaani on kelvollinen luettava, mutta edelleen suosittelen lukijaa tarttumaan alkuperäisiin Christien Poirot-seikkailuihin, mikäli ne ovat lukematta. Romaani sujahtaa viime vuoden lukuhaasteeseen kohtaan 2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä.

Sophie Hannah: Suljettu arkku
WSOY 2016
324 sivua
Suomentanut Terhi Vartia
Alkuteos: Closed Casket. 2016.