Beth O'Leary: Kimppakämppä

Beth O'Learyn esikoisromaani Kimppakämppä oli suloinen uusi tuttavuus. Kun kirjan kannessa lukee "Seuraava Jojo Moyes" on siihen pakko tarttua, jos Jojo Moyes sattuu olemaan yksi suosikeista. Enkä joutunut pettymään. Kimppakämppä oli täydellistä hyvän mielen luettavaa tälle keväälle ja sopisi se aivan mainiosti myös kesälomakirjaksi.

Kimppakämppä kertoo tarinan Tiffystä ja Leonista. Tiffy on lontoolainen kustannustoimittaja pienessä kustantamossa, joka on keskittynyt harrastekirjallisuuteen. Hän on juuri eronnut poikaystävästään ja muuttanut tämän asunnosta pois, joten hän tarvitsee uuden paikan. Harmi vain, ettei hänellä ole juurikaan ylimääräistä rahaa ja lontoolaiset asunnot ovat kalliita. Leonilla taas on asunto, mutta hän tarvitsisi rahaa. Öisin työskentelevä Leon keksii vuokrata asuntoaan päivisin työskentelevälle Tiffylle. Tiffy nukkuu sängyssä yöt, Leon päivät eikä kaksikko edes kohtaa toisiaan, kun Leonin tyttöystävä hoitaa vuokrasopimukseen liittyvät asiat - kuinka kätevää. Arvata saattaa, että asiat eivät ole aivan näin mutkattomia. Leon ja Tiffy alkavat viestitellä toisilleen post-it-lapuilla ja pian he tietävät toisistaan yllättävän paljon asioita - kaiken muun paitsi ulkonäön. Kuinka ihanan kiinnostava tämä alkuasetelma onkaan.

O'Learyn kirjoitustyyli on mukavan leppoisa ja luvut vuorottelevat Leonin ja Tiffyn näkökulmissa, mikä tuo mukavaa vaihtelua tekstiin. Leonin osuuksissa ei ole käytetty lainausmerkkejä toisin kuin Tiffylla, mikä tuntuu vähän oudolta ratkaisulta, mutta kai sen on jotenkin ajateltu kuvastavan Leonin muutenkin suorasukaista ja ehkä hieman jäykkää tyyliä. Tiedä sitten, mutta toisaalta ratkaisuun tottui aika nopeasti ja se oli erottavana tekijänä lukujen välillä. Toisinaan tällaisissa useamman kertojan romaaneissa alkaa jatkuvat näkökulmanvaihdokset ärsyttää ja alkaa odottaa aina toista kertojaa, mutta tässä romaanissa sitä ei kyllä tullut vastaan vaan kerrontarakenne oli todella toimiva. Ainoastaan välillä post-it-lappujen tekstejä tuntui hankalalta seurata, jos niitä oli paljon kerralla. Siitä huolimatta tuo viestittely muistilappujen välityksellä oli jotenkin ihanan raikas idea ja niin romanttista. 

Romaani on toki romanttista komediaa, hersyvää huumoria, lämpöä ja lempeyttä, mutta siinä on myös kipeitä ja raskaita aihelmia kuten oikeassa elämässä. Siinä mielessä se on myös samastuttava ja rakastettava. Leonin veli on joutunut syyttömänä vankilaan, Tiffy taas kipuilee yhä ex-poikaystävänsä kahleissa. Ripustautuva ex tuppaa myös itsensä Tiffyn työtapahtumiin ja lopulta tämän ovelle asti. Tässä oli siltä osin jotain samaa kuin myös juuri lukemassani Mhairi McFarlanen romaanissa Hei ethän unohda minua. Muutakin kuin siis, että molemmat ovat loistavia brittiläisiä chick litejä. Tiffy joutuu painimaan menneisyyden haamujensa kanssa, mutta Leonilla taas alkaa pikkuhiljaa rakoilla välit tyttöystävän kanssa. Itse pidän siitä, että näihin hempeisiinkin kirjoihin tuodaan jotain vähän synkempiäkin aiheita mukaan, koska pelkkää ihanuutta ei kovin montaa kirjaa jaksa lukea. 

Kimppakämppä oli jossakin vaiheessa aika paljon näkyvillä instagramin kirjagram/bookstagram-yhteisöissä ja sitä paljon hehkutettiin, joten vähän pelkäsin, että joutuisin pettymään eikä kirja olisikaan yhtä hyvä kuin vaikka Jojo Moyesin vastaavat, mutta en tosiaan joutunut pettymään. Toisaalta nämä brittiläiset chick litit ovat yleensä eniten mieleeni, ja jos kirjassa on lontoolainen kustannustoimittaja ja näin herkullinen juoni niin eipä siinä voi mennä kovin pahasti pieleen. Pikkuhiljaa näitä brittiläisiä chick lit -suosikkeja alkaa olla jo aika liuta: Sophie Kinsella, Jojo Moyes, Mhairi McFarlane ja nyt Beth O'Leary - ei hätää, lisää vaan tulemaan. Täällä odotellaan siis jo Beth O'Learyn seuraavan romaanin suomennosta.

Kimppakämppä oli ensimmäinen viime kuussa ostamistani kirjoista, johon tartuin ja voi kuinka se pitikään otteessaan ihan ensimmäiseltä sivulta viimeiselle asti. Kimppakämppä on varsinaista hyvän mielen kirjallisuutta ja sellaisena se sopi tosiaan enemmän kuin hyvin tähän kevääseen ja sopisi se aika loistavasti myös vaikka kesälukemiseksi riippumattoon! Eli tästä kirjavinkkaus tulevaksi kesäksi, jos et  ole tätä vielä lukenut.

Helmetin lukuhaasteessa Kimppakämppä sopii seuraaviin kohtiin: 2. iloinen kirja, 16. kirjalla on kirjassa tärkeä rooli, 35. kirjassa käytetään sosiaalista mediaa, 41. kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan, 44. kirjassa on kirjeenvaihtoa, 45. esikoiskirja ja 49. vuonna 2020 julkaistu kirja. 

Beth O'Leary: Kimppakämppä. WSOY 2020. 447 sivua. 

Suomentanut: Taina Wallin. Alkuteos: The Flatshare. 2019.