Salla Simukka: Valkea kuin lumi (Elina)

Salla Simukka: Valkea kuin lumi

Tammi 2013

237 sivua

Onneksi näitä Salla Simukan nuortenkirjoja on nopea lukea... Ensimmäisen osan tunnelmia voit lukea edellisestä postauksesta. Trilogian toisessa osassa Lumikki on lähtenyt kesälomamatkalle Prahaan. Lomamatkan suunta muuttuu yllättäen kun Lumikki törmää Zelenka-nimiseen tyttöön, joka väittää olevansa hänen sisarensa. Lumikki ei tietenkään ole ikinä kuullut mistään sisaresta, mutta hänen vanhempansa eivät myöskään ole kertoneet, että isä on käynyt aikoja sitten Prahassa ja Lumikki alkaa nähdä myös omituisia unia isosiskosta. Voisiko Zelenkan tarina olla sittenkin totta? Zelenkaan tutustuessaan Lumikki ajautuu yllättäen myös keskelle omituisen lahkon toimintaa ja pian hän on taas hengenvaarassa.

Tässäkin osassa ympäristö saa oman osansa tapahtumissa ja vaikka en Prahassa ole koskaan käynyt niin pystyin näkemään kaupungin silmieni edessä, niin yksityiskohtaista ja kaunista kuvaus on. Tarina  lähti jälleen liikkeelle varsin rivakasti ja hyvä niin. Alkuun pidin tapahtumaketjuja hivenen epäuskottavina (kenties sama epäuskottavuus mitä liittyi ensimmäiseenkin osaan), mutta tästä kun pääsi taas yli niin tapahtumat seurasivat toisiaan sen verran reipasta vauhtia, ettei ehtinyt jäädä ihmettelemään yksityiskohtia.

 Oikeastaan ainoat tylsistymisen hetket kirjan kanssa koin kun taas kerittiin auki Lumikin menneisyyttä ja etenkin rakkautta ja kaipuuta Liekkiä kohtaan. Liekki oli Lumikin edelliskesän ihastus ja jos nyt jotain hyvää pitää keksiä niin Simukka on varsin aidontuntuisesti saanut vangittua teini-iän rakastumisen tunteen paperille. Jostain syystä tuo rakkauden kaihoisa muistelu ei kuitenkaan tuntunut minusta lainkaan kiinnostavalta eikä liittynyt kirjan juoneen mitenkään. Ehkäpä sillä oli tarkoituksena vain pohjustaa seuraavaa osaa.

Tässäkään romaanissa ei menty pintaa syvemmälle Lumikki-satuun. Valkoisuus kuitenkin tuli esille useassa kohtaa tässä romaanissa, niin Lumikin puhtautena kuin myös lahkossa, jonka nimi liittyy valkeaan. Muuten tuntui hassulta, että puhutaan valkeasta lumesta kun taas tapahtumat sijoittuvat keskikesän kuumuuteen. Valkeus täytyykin tässä osassa nähdä vain symbolisena.

Kenties ensimmäinen osa oli hitusen parempi kuin tämä toinen, saa nähdä mitä pidän sarjan viimeisestä osasta. Vuoden kirjahaasteessa Lumikki-sarja sijoittuu siis kohtaan 26. kirjatrilogia.