Paljon melua kirjoista

Agatha Christie: He tulivat Bagdadiin Wsoy 1987/2016 288 sivua Suom. Hilkka Pekkanen Alkuteos: They Came to Baghdad . 1951. Myönnetään, blogissa on ollut hiljaisempaa. Jostain syystä nyt alkuvuodesta ei ole löytynyt hetkiä lukemiselle. Ehkä kevättä ja kesää kohden taas lukeminenkin innostaisi. Toisaalta syyllinen on voinut olla yöpöydällä lojunut uusin Robert Galbraithin dekkari, joka ei vain jostain syystä ole innostanut lainkaan yhtä paljon kuin sarjan aiemmat osat. Onneksi nappasin edellisenä viikonloppuna luettavaksi välillä tuttua Christietä, se upposi aivan parissa päivässä! Hyvän lukukokemuksen saattelemana sain tässä pääsiäisen aikaan melkein jo seuraavankin kirjan luettua - siitä kuitenkin lisää myöhemmin. Victoria Jones on tuiki tavallinen lontoolainen tyttö, joka on taas saanut potkut työstään pikakirjoittajana. Hän ei ole kuitenkaan asiasta lannistunut, päinvastoin. Hän on syömässä lounastaan lontoolaisessa puistossa, kun hän kohtaa Edwardin, mukavan nuoren

Mari Strachan: Hiljaisuus soi h-mollissa Karisto 2010 338 sivua Suom. Kirsi Ohrankämmen Alkuteos: The Earth Hums in B Flat (2009) Mari Strachanin Hiljaisuus soi h-mollissa oli muutamia vuosia kirjahyllyssäni, ennen kuin lopulta päätin lukea sen. Aikoinaan teoksen ajautuessa kirjahyllyyni en ollut edes kuullut siitä, ja siispä nyt, kun viimein tartuin siihen, odotukseni sen suhteen eivät olleet kovin korkealla. Sain kuitenkin jälleen huomata, miten petollisia odotukset ovatkaan: jos niitä on liikaa, sitä pettyy, mutta jos niitä ei ole juurikaan, yllätys voi paljastua hyvinkin positiiviseksi. Hiljaisuus soi h-mollissa on joko kepeä salapoliisiromani lapsuuden romantiikalla höystettynä tai salapoliisiromaaniksi naamioitu kasvukertomus. En osaa päättää, kumpaan kategoriaan teoksen loppupeleissä niputtaisin, eikä sille oikeastaan ole tarvettakaan. Romaanin päähenkilö on 12-vuotias Gwenni, joka elää kirjoista ja mielikuvituksen voimasta mutta onnettomuudekseen a

Millainen oli kirjavuotemme 2015? Vuodenvaihteesta on kulunut jo tovi, mutta mennyttä vuotta onkin helpompi tarkastella, kun siihen on ehtinyt saada hieman etäisyyttä. Tässä kirjoituksessa luotaamme kumpikin pikaisesti vuotta 2015 ja kirjahaastetta, ja kuten myös viime vuonna , erottelemme nytkin jyvät akanoista vastaamalla pieneen kyselyyn vuoden kirjoista. HANNA:  Vuoden 2015 kirjahaasteeseen sain luettua valitettavasti vähemmän kuin aioin. Opinnot, gradun aloittaminen sekä syksyllä alkanut kokopäiväinen harjoittelu imivät sen verran mehuja, että en yltänyt 50 kirjaan, kuten vuoden alussa uhosin, mutta sehän tässä kirjabloggauksessa onkin parasta, että saa päättää itse omat aikataulunsa. Vuodelle 2016 en aseta nyt minkäänlaisia tavoitteita. Tällä hetkellä minulla on gradu täysillä päällä, ja elämä muutenkin melko kiireistä, joten aion pitää lukuhetket nautinnollisena irtautumisena arjesta sen sijaan, että asettaisin itselleni liian kovia tavoitteita. Tai näillä puhein v