Paljon melua kirjoista

  Julkisia salaisuuksia on ensimmäinen Munron teos, jonka olen ikinä lukenut. Se valikoitui viime vuoden kirjamessujen antikvariaattipuolelta, kun etsin sieltä tarkoituksella jotain Munrolta ja tsekkasin Gooreadsista, mitkä tarjonnan kirjoista olivat saaneet parhaat arvostelut. Julkisia salaisuuksia tarttui siis mukaan, ja plussaa tuli siitä, että löysin siitä tällaisen vanhemman painoksen. Julkisia salaisuuksia koostuu kahdeksasta novellista, jotka sijoittuvat tavalla tai toisella samaan pikkukaupunkiin tai sen huudeille Kanadassa. Hahmot vaihtelevat kuitenkin novellista toiseen ja ajankohdatkin muuttuvat, joten jokainen tarina on itsenäinen ja täysin irrallinen muista – vaikka samoja nimiä saattaakin välillä vilahdella mukana. Tämä on kiinnostava tapa rakentaa fiktiivistä maailmaa: eri hahmot eri aikoina samassa paikassa, mutta rivien väleissä vilahtelevat vihjeet raottavan vähän ikkunaa myös muiden novellien tapahtumiin. Hienovaraisista vihjeistä voi päätellä niin paljo...

Ei varmastikaan ole helppoa lähteä kirjailijaksi, kun täytettävänä tai vertailuna ovat arvostetun ja rakastetun Nobelisti-isän suuret saappaat. Naomi Ishiguron novellikokoelma seisoo kuitenkin omilla jaloillaan ja on eroaa kerrontatyylitään tarpeeksi isästään Kazuosta (vaikka yhtäläisyyksiä on) riittävästi, jotta hänen oma äänensä kuuluu läpi. Vuonna 1992 syntynyt Naomi (puhun nyt poikkeuksellisesti molemmista kirjailijoista etunimellä, jotta erotan heidät toisistaan) kirjoittaa oman sukupolvensa kokemuksista lähtien. Kaikissa Escape Routesin (”Pakoreitit”) maagista realismia tihkuvissa novelleissa hahmot pyrkivät tavalla tai toisella pakenemaan jotain elämässään. Tyyli pysyy melko samanlaisena jokaisessa novellissa, vaikka ne eroavatkin toisistaan. Kokoelmassa on myös kolmeosainen novelli "Rat Catcher", joka on ripoteltu kokoelman alkupuolelle, keskellä ja loppuun. Se on novelleista myös ainoa, joka selkeästi irtaantuu maagisesta realismista suoraan sadun puolelle erä...

Midwinter Murder on lämminhenkinen kokoelma Agatha Christien novelleja, jotka on koottu talvikokoelmaksi Christien kuoleman jälkeen (vaikkakin kaikki novellit on julkaisut Christien elinaikana). Tämä on talveen sopiva (varsinkin lumoavan kantensa puolesta) paketti rakastetulta kirjailijalta ja täynnä rakastettuja hahmoja, joten voin suositella tätä talvilukemiseksi ja erityisesti joulun alusaikaan, jolloin luin tämän itse. Kokoelmassa on varmasti monille tuttuja hahmoja, etunenässä Poirot esiintyy useammassakin tarinassa. Juonet ovat täynnä mitä mielikuvituksekkaimpia murhia, ja etsivät osoittautuvat mitä neuvokkaimmiksi ihmismielen tuntijoiksi. Omat suosikki novelleista olivat ”The Chocolate Box” –jouluun sopiva jo nimensä puolesta 😀 – jossa nimen mukaisesti suklaarasia osoittautuu ratkaisevaksi tekijäksi, kun Poirot tutkii käänteen saanutta illallisiltaa. ”The Plymouth Express” puolestaan kuvaa naisen salaperäistä kuolemaa junassa, ja ”The Mystery of Hunter’s Lodgessa” Poirot...