Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Kirjavuosi 2021

Vaikka ollaan jo tammikuun loppupuolella, on vielä aika pohtia taas kulunutta kirjavuotta 2021 ja siirtää sen jälkeen katseet tämän vuoden kirja-aarteisiin. Olemme nimittäin molemmat ehtineet jo avata tämän vuoden kirjasaldon. Ennen kuin pääsemme kertomaan vuoden 2022 ensimmäisistä luetuista kirjoista, niin tässä postauksessa muistelemme mitä viime vuonna tuli luettua ja kerromme mitä kirjallisia tavoitteita asetamme tälle vuodelle. Kirjavuoden 2021 nostot Pisin luettu kirja: ELINA: J. R. R. Tolkien: Taru sormusten herrasta – 981 sivua HANNA: Annie Proulx: Barkskins – 717 sivua Lyhyin luettu kirja: ELINA: Paula Nivukoski: Onnelliset aakkoset – 61 sivua HANNA: Tove Jansson: Taikatalvi – 131 sivua Kirja, joka jätti hyvälle mielelle: ELINA:  Beth O'Leary:  Vaihtokauppa HANNA: Jenny Fagerholm: 24 pientä ihmettä Kirja, joka itketti: ELINA:  J. R. R. Tolkien:  Taru sormusten herrasta   HANNA: Nadia Murad: Viimeinen tyttö Kirja, jota ei malttanut laskea käsistään: ELINA: Sally Rooney

Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin?

Viimeistä vuoden 2021 luetuista kirjoista viedään. Kuka tappoi bambin? ei ole suosikkini Monika Fagerholmilta, mutta tärkeän aiheensa vuoksi voin suositella sitä luettavaksi kaikille. Fagerholm yhdistää jälleen kerran taitavan, miltei sadunomaisen tunnelman järkyttäviin raakuuksiin. Romaanin Huvilakaupunki muistuttaa – samoin kuin muissakin Fagerholmin teoksissa – mitä tahansa hyväosaisten aluetta Suomessa ja erityisesti läntistä Uuttamaata. Romaanin tarinan keskiössä on vuosia aiemmin tapahtunut törkeä joukkoraiskaus, jossa neljä rikkaan teinipojan porukka raiskasi tytön kellarissa kotibileiden aikana. Kirja itsessään sijoittuu vuosia tapahtuman jälkeen. Sen päähenkilö Gusten Grippe oli yksi näistä neljästä pojasta, mutta hän oli myös pojista se, joka oli vähiten tapahtumassa osallisena ja joka lopulta teki ilmoituksen poliisille. Teos käsittelee tapahtuman jälkeistä syyllisyyttä sekä sitä hiljaisuutta, jolla kaikki kaupunkilaiset etenevät elämässä eteenpäin ja painavat tap

Jenny Colgan: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua

Kirjoitin viimeksi aivan päinvastaisesta kirjasta eli Nadia Muradin Viimeisestä tytöstä , joten laitetaanpa tähän väliin hyvänmielen tarina. Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua (jatkossa Majakanvaloa ) on kertomus uusista aluista ja unelmiensa toteuttamisesta, kun ja missä sitä vähiten odottaa. Elina kirjoitti Majakanvalosta jo aiemmin. Päähenkilö Polly kokenut konkurssin ja eron, ja vähävaraisena hän muuttaa pieneen Mont Polbearnen saareen, jossa hän pistää ränsistyneen vuokratalonsa uuteen uskoon ja jatkaa rakasta leipomisharrastustaan. Pollyn leipomukset ovat suuressa suosiossa, ja hän saa paljoa uusia ystäviä, joista merkityksettömimpiä eivät suinkaan ole komea kalastaja Tarnie sekä menneisyydestään hiljainen, sydänsuruinen amerikkalaismies Huckle, joka hoitaa alueella mehiläisiä. Kylän kyyninen leipomonpitäjä Gillian ei puolestaan lainkaan arvosta Pollyn leipää ja näkee tämän kilpailijana, kunnes jonkinlainen rauha saavutetaan – mutta siitä en spoilaa lisää. Minulla

Nadia Murad: Viimeinen tyttö

Nadia Muradin omaelämäkerrallisesta Viimeisestä tytöstä oli vaikea lähteä kirjoittamaan, enkä ollut varma, kirjoittaisinko lainkaan. Aihe on ahdistava ja voi herättää vaikeita tunteita monissa, mutta lopulta päätin, että kirjoitan ainakin sanasen. Murad on itse kirjoittanut kirjansa ja jakanut tarinansa, jotta jäisi viimeiseksi tytöksi, joka kohtaa hänen kohtalonsa. Tämä on tärkeä viesti, ja siksi haluan osaltani jakaa tarinaa eteenpäin. Nadia Murad on nuori jesidinainen, joka asui Irakissa pienessä Kochon kylässä, kunnes Isis valtasi kaupungin, murhasi miehet, kaappasi lapset ja vangitsi naiset seksiorjiksi. Tämä oli myös Muradin kohtalo, kunnes hänen onnistui paeta. Nyt hän asuu Saksassa ja on saanut myös Nobelin rauhanpalkinnon työstään jesidien puolesta ja naisiin kohdistuvaa sotaväkivaltaa vastaan. Viimeinen tyttö on jaettu kolmeen osioon: aikaan ennen Isistä, vankeuden aikaan sekä pakoon. Ensimmäinen osio, jossa kuvataan Muradin lapsuutta Kochossa, kuvaa jesidien eläm