Paljon melua kirjoista

 Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys WSOY 2014 334 sivua Huomenna torstaina 27.11.2014 palkitaan tämän vuoden Finlandia-palkinnon voittaja. Ehdokasteoksista en ole ehtinyt lukaista kuin Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen , josta ehdin nyt näin sopivasti viime hetkellä kynäilemään. Arviossa saattaa ilmetä juonipaljastuksia, joten mikäli blogin lukija mielii pysytellä varmasti pimennossa, kannattaa tekstiin palata vasta, kun romaanin on lukenut. Neljäntienristeys on osuvasti omistettu ”talolle jonka huoneissa asuu monta tarinaa”: teoksen näkökulma nimittäin vaihtuu, mutta kotitalon, sen sodan jälkeisten raunioiden sekä uudelleen rakennetun kodin paikka pysyttelee sukupolvia halkovan tarinan näyttämönä. Romaani kerrotaan neljän eri hahmon näkökulmista, jotka kietoutuvat yhteen.  Toisin kuin monen näkökulman teoksissa yleensä, Kinnusen teoksessa jokaisen hahmon elämäntarinat kuvataan kuitenkin yksi kerrallaan: Ensin ääni annetaan kätilö Marialle 1800-luvun viim

Ulf Stark & Linda Bondestam (kuv.): Min egen lilla liten Schildts & Söderströms 2014 44 sivua    Kuvakirjassaan Min egen lilla liten kirjoittaja Ulf Stark ja kuvittaja Linda Bondestam kertovat tarinan Olennosta, joka asuu synkeässä luolassa eikä voi poistua sieltä päiväsaikaan lainkaan. Iltaisin hän hiipii ulos synkästä kolostaan, katselee hämärään peittyvää maisemaa ja haaveilee jostakusta omasta, jota rakastaa. Haave onkin toteutua, kun illansuussa luolaan singahtaa pienen pieni Kipinä auringosta. Kipinä ei kuitenkaan voi elää pimeydessä, mutta sen pienen hetken, joka hänelle suodaan Olennon seurassa, hän kertoo tälle maailman ihmeistä. Koska Olento asustaa pimeässä luolassa eikä voi nauttia ulkomaailmasta kuin vasta hämärän tullen, on myös Bondestamin kuvitus synkkää. Synkkyys näkyy kuitenkin vain värisävyissä, sillä harmaudessaankin kuvat ovat kauniita ja vetävät lukijat empatian yksinäisen Olennon puoleen. Keltaista ja oranssia hohkaava Kipinä

Mila Teräs & Karoliina Pertamo (kuv.): Olga Orava ja metsän salaisuus Lasten Keskus 2014 24 sivua Mila Teräksen kirjoittama ja Karoliina Pertamon kuvittama kuvakirja Olga Orava ja metsän salaisuus saa alkusysäyksen, kun pikkuorava Olga kysäisee äidiltään, mikä on metsän salaisuus, mutta äiti kehottaa salaperäisesti Olgaa etsimään arvoitusta itse. Niinpä Olga lähtee matkaan, ja kohtaa metsässä kaikenlaista kulkijaa aina Toukka Perhosesta Hekla Hämähäkkiin. Metsän arvoitus jää kuitenkin hämärän peittoon: vai voisiko siinä kiteytyä koko päivän seikkailut metsän peitossa? Pertamon kuvitus myötäilee sopusointuisasti Teräksen tekstiä. Miltei retronveikeä sävymaailma pysyttelee miellyttävästi maanläheisissä väreissä, mutta pientä leikittelyäkin tosimaailmalla on luvassa: osa havuista ja lehdistä saa nimittäin turkoosin sävyjä, mutta väri sulautuu niin kauniisti metsän muuhun väritykseen, ettei poikkeamaa edes huomaa. Olga Oravassa hyödynnettään lastenkirjallis