Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2016.

Paulo Coelho: Veronika päättää kuolla (Hanna)

Paulo Coelho: Veronika päättää kuolla   Bazar 2003 238 sivua Alkuteos: Veronika decide morrer. 1998. Suom. Sanna Pernu  Veronika päättää kuolla on kuuluisa teos sitäkin kuuluisammalta kirjailijalta, ja se on ensimmäinen Coelhon kirja, johon olen eläissäni tarttunut. Romaani jätti kahtalaiset fiilikset, enkä vieläkään oikein osaa päättää, pidinkö siitä vai en. Se, että kirjailija ei ole eurooppalainen ja että romaani sijoittuu Ljubljanaan, on kuitenkin virkistävää vaihtelua. Romaanin päähenkilö on nuori ja kaunis Veronika, jolla on kaikki elämässään hyvin mutta joka haluaa välttää vanhenemisen siinä uskossa, ettei elämällä ole enää mitään uutta tarjottavaa. Tästä syystä Veronika päättää tehdä itsemurhan, josta hän omaksi harmikseen kuitenkin selviää. Hän herää paikallisesta mielisairaalasta, Villettestä, jossa hänelle kerrotaan, että henkiinjäämisestä huolimatta Veronikan sydämen rasitusten vuoksi hänellä on korkeintaan viikko elinaikaa. Villettessä Vero

Helena Sinervo: Runoilijan talossa (Hanna)

Helena Sinervo: Runoilijan talossa Tammi 2004 240 sivua Viiveellä taas mennään: luin Runoilijan talossa nimittäin jo pari kuukautta sitten, mutta muistiinpanot ovat odottaneet nätisti tietokoneella kaiken muun kiireen viedessä mennessään. Tässä Finlandia-voittajassaan Helena Sinervo luotaa runoilija Eeva-Liisa Mannerin elämää ja hänen teostensa syntyä. Teos olisi varmasti tarjonnut vielä enemmän oivalluksia ja lukuiloa, mikäli olisin itse perehtynyt Manneriin syvällisemmin – mutta joudun häpeäkseni myöntämään, että näin ei valitettavasti ole. Teoksessa Eeva-Liisa matkaa taloonsa Elmiradoriin, joka on Espanjassa ja on kärsinyt maanjäristyksen kourissa. Eeva-Liisa koordinoi keitaansa korjaustöitä, joita ryydittävät muistot menneisyydestä, ystävistä ja ihmissuhteista. Runoilijan talossa koostuukin monista eri muistoista, eikä romaani kulje missään erityisessä aikajärjestyksessä: ainoa, mikä on ja pysyy ja johon palataan, on Elmirador. Myös romaanin nimi kumpuaa täst

Elokuvissa: Love & Friendship

kuva: finnkino.fi Love & Friendship (2016) Lajityyppi: komedia, draama, romantiikka Ohjaus: Whit Stillman Pääosissa: Kate Beckinsale, Chloë Sevigny, Xavier Samuel,  Morfydd Clark, Tom Bennett, Emma Greenwell, Stephen Fry Kesto: 1h 32 min. Ensi-ilta: 23.9.2016 Tällä kertaa Paljon melua kirjoista kävi elokuvissa katsomassa uusimman Jane Austen -filmatisoinnin Love & Friendship . Elokuva perustuu Austenin kirjeromaaniin Lady Susan (1794, julkaistu 1871), joka on julkaistu suomeksi mm. kokoelmassa Uskollinen ystävänne: kootut kertomukset (2007) . Nimensä elokuva on tosin lainannut vanhemmalta Austenin novellilta Rakkaus ja ystävyys ( Love and Friendship,  1790). ELINA: Olen lukenut Lady Susan -kirjeromaanin opiskeluaikoina, mutta harmikseni olen tainnut lainata sen kirjastosta, sillä sitä ei kirjahyllystäni löydy. Olisin mielelläni lukenut kyseisen tekstin uudelleen nyt ennen elokuvan katsomista, sillä en sitä juurikaan muistanut. HANNA: Minähän en p

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma (Hanna)

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma Otava 2016 358 sivua Paras mahdollinen maailma on uusi, miltei metafyysisiin sfääreihin ulottuva romaani Riikka Pulkkiselta – yhdeltä suosikkikirjailijoistani. Enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa, sillä Pulkkisella on totisesti sana hallussaan ja kyky tarttua kynällään ihmisten syvimpiin tuntoihin. Romaanissa on kaksi kertojaa: Aurelia ja hänen äitinsä. Romaanin keskiössä liikkuva Aurelia on nuori näyttelijänalku. Kun hän saa pääroolin nuoren kohuohjaaja Joachimin uudessa, Berliinin muurin murtumista käsittelevässä näytelmässä, alkaa Aurelia itsekin muistaa asioita menneisyydestään. Ja Berliinistä. Muistot vievät kaiken hänen energiansa: ne valtaavat hänen mielensä ja kietoutuvat hänen elämäänsä yllättävissäkin tilanteissa. Aurelian ja hänen äitinsä tarinat täydentävät toisiaan. Limittämällä kaksi kertojaääntä, joista Aurelia kulkee kolmannessa persoonassa ja äiti toisessa, Pulkkinen paljastaa lukijalle vähitel