Paljon melua kirjoista

Kirjoitin maaliskuussa Rupi Kaurin esikoisteoksesta maitoa ja hunajaa , johon en aivan varauksetta ihastunut. Se jätti kaipaamaan hieman enemmän pureskeltavaa. Onneksi Kaurin toinen teos aurinko ja hänen kukkansa on viimeistellympi versio edeltäjästään. Samoissa aihepiireissä liikkuvat runot ovat mielestäni monipuolisempia ja sain niistä enemmän irti. Kaipaamiani kielikuvia on tässä kokoelmassa huomattavasti enemmän ja runoissa riittää hieman pohdittavaakin. Myös tämän runokokoelman runot ovat helposti lähestyttäviä ja niitä tukevat Kaurin kauniit viivapiirrokset. Kokoelma on jaettu viiteen osaan: lakastuminen, kaatuminen, juurtuminen, kasvaminen ja kukkiminen. Nämä osat tuntuvat sopivat hyvin kokonaisuuteen ja yhdessä luovat teokselle suurempaa kasvamisen teemaa. Kasvuun kuuluu osana myös oma kokemus juurista ja juurtumisesta. Kaur kuvaakin onnistuneesti runoissaan myös perhettä, sukua ja sukupolvia sekä maahanmuuttoa. Rakkaus on myös tärkeänä teemana. Runojen kertojan matkassa päästä

Jojo Moyesin vahvuuksiin kuuluu historiallisten tapahtumien yhdistäminen kuvaukseen rakkaudesta sekä ystävyydestä. Morsianten laiva * on tästä taas loistava esimerkki. Tämä oli ehdottomasti yksi parhaita Moeysin romaaneja tähän asti. Morsianten laiva kuuluu Moyesin varhaisempaan tuotantoon, se on jo vuodelta 2005, mutta suomennos ilmestyi alkuvuodesta. Morsianten laiva sijoittuu 1940-luvulle. Sota on juuri päättynyt ja Australiasta on lähdössä Englantiin suuri joukko sotamorsiamia, jotka eivät ole nähneet aviomiehiään hetkeen. Heidän matkansa järjestetään vanhalla lentotukialuksella HMS Victorialla. Moyes on lainannut ajatuksensa romaaniin aidosta esimerkistä: vuonna 1946 Australiasta todella lähti kohti Englantia HMS Victorious -lentotukialus, joka kuljetti noin 655 australialaista sotamorsianta brittiläisten aviomiestensä luo. Matka kesti lähes kuusi viikkoa ja yksi matkustajista oli Moyesin oma isoäiti. Tämä kaikki kuulostaa niin mielikuvitukselliselta, että en todellakaan ihmette

Thomas Taylorin Aaverannasta kertova lasten- ja nuortenfantasiasarja on täydentynyt nyt kolmannella osalla Kammovarjo . Ihastuin kovin sarjan aiempiin osiin Malamanteriin ja Gargantikseen , joista kirjoittelin viime vuonna. Nyt pääsin vihdoin tarttumaan viime vuoden lopulla ilmestyneeseen Kammovarjoon , joka myös lunasti ennakko-odotuksensa täysin. Aaverannan tarinoiden parissa pääsee ehdottomasti pakoon tätä maailman hullunkurista tilaa. Sarjan kolmannessa osassa päähenkilö Herbertin elämään tupsahtaa yllättäen nainen, joka esittäytyy hänen tädikseen. Caliastra on myös maailmankuulu taikuri ja on luvannut yhdessä ryhmänsä kanssa esittää tänä vuonna Kammoyön näytelmän, joka kertoo Aaverannan Kammovarjon legendan. Yleensä näytelmän ovat esittäneet tohtori Thalassi ja rouva Fossiili, mutta tänä vuonna avataan pitkästä aikaa laiturinlopun vanha teatteri. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu, kun Herbie ja Orvokki alkavat etsiä Kirja-apteekin kadonnutta Jenniä ja tutustuvat kummalli