Kirjan Kaikki on hyvin riippumatta siitä miten kaikki on ydinviesti ja oikeastaan koko sisältö onkin nimeen tiivistetty. Tästä sekä kirjan lyhyydestä johtuen siitä ei ole paljoa sanottavaa, mutta sehän ei haittaa, sillä pyrin muutenkin kirjoittamaan vähän tiiviimmin – ainakin välillä. Tuomisen kirja kertoo juurikin siitä, mitä sen nimessä sanotaan: hän luotaa siinä itse omia ajatuksiaan ja sitä, kuinka meidän kaikkien – hänen itsensä mukaan luettuna – tulisi osata suhtautua elämään rennommin. Kävi miten kävi, asiat ovat ihan hyvin tai ainakin voivat olla hyvin. Kaikki on asenteesta kiinni, sillä meille jokaiselle sattuu kaikenlaista ja voimme joko voivotella sitä tai kohdata sen hyväksyen sen hyvine ja huonoine puolineen. Tätä samaa ajatusta sitten pyöritellään puolelta ja toiselta. Kirja on lyhyt, mutta siitä huolimatta tämä ajatus käy lopulta vähän puuduttavaksi, kun tuntuu ettei siitä edetä mihinkään. Eikä siitä ehkä tarvitsekaan edetä. Tuli kuitenkin enemmän sellainen ol...