Steven Hallin Haiteksti on varsinainen aivopähkinä kirjaksi: se käsittelee kieltä, kirjoja, tietoa ja muistoja kokeellisella, tekstiä ja ajatuksia sekoittavalla vauhdilla. En ole vieläkään aivan varma, mitä luin, ja koska siitä on ehtinyt kulua myös kuukausi tai pari, niin en enää kunnolla muistakaan. Kirjassa esiintyvä, muistoja syövä hai on taitanut hyökätä tännekin. Haiteksti alkaa, kun päähenkilö Eric Sanderson herää eikä muista kuka, missä on ja miksi on. Kotiaan tutkiessaan hän löytää kuitenkin vähitellen vihjeitä, joita ”edellinen” Eric Sanderson on jättänyt jälkeensä. ”Edellinen” viittaa tässä tapauksessa muistinmenetystä edeltävään Ericiin, joka on osannut ennakoida muistinmenetyksen ja avittaa siten itseään vihjein. Näiden avulla Eric voi alkaa koota muistojensa palapeliä, joka vie hänet lopulta melko vauhdikkaalle seikkaillulle. Ericiä jahtaa nimittäin käsitteellinen hai eli ludoviciaani, joka hyökkää hänen kimppuunsa jopa olohuoneessa, kunnes Eric lähtee karkuun ...