Paljon melua kirjoista

Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma  ei täysin lunastanut odotuksiani. Pulkkisen kieli on jälleen kaunista ja teemat suuria sekä kiinnostavia, mutta kokonaisuudessaan teos ei mielestäni yltänyt hänen parhaimpien romaaniensa tasolle. Hanna on blogannut romaanista jo sen ilmestymisvuonna 2016, ja suosittelen lukemaan myös hänen tarkkanäköisen tekstinsä aiheesta. Minulla  Paras mahdollinen maailma on odotellut lukuvuoroaan jo vuoden 2016 Helsingin kirjamessuista asti, jolloin sain teokseen myös kirjailijattaren signeerauksen. Kenties olinkin ladannut romaanille paljon odotuksia juuri sen vuoksi, että se on odottanut lukupinossa niin kauan. Paras mahdollinen maailma kertoo nuoren näyttelijättären Aurelian urasta ja perhesuhteista. Aurelia on valovoimainen nouseva tähti, joka on juuri saanut suuren ja tärkeän roolin näytelmässä, joka kertoo Berliinin muurista ja sen romahtamisesta. Samaan aikaan kuljetetaan tarinaa Aurelian äidistä ja isästä, heidän tapaamisestaan ja...

Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta Otava 2018 382 sivua Tällä kertaa on jälleen vuorossa yksi suomalaisista nykysuosikeistani eli Riikka Pulkkinen, joka vuosia sitten teki minuun lähtemättömän vaikutuksen Finlandia-ehdokkaallaan Totta . Tämänkertainen romaani Lasten planeetta on Pulkkisen kuudes romaani. Se kulkee kahdessa aikatasossa, joista yhdessä hajoaa perhe ja toisessa mieli. Lasten planeetta lähtee päähenkilö Frederikan ja Henrikin avioeron alkutekijöistä. Romaanin päätarina kertoo riipaisevaa tarinaa eroprosessista – ei niinkään laillisesta kuin henkisestä eroprosessista – 3-vuotiaan lapsen osallisuudesta siinä, yhteishuoltajuudesta ja vanhemmuuden muokkaamisesta uudelleen. Pulkkinen onnistuu osuvasti ja samaistuttavasti tuomaan paperille eron tuskan, muistojen läsnäolon ja kipeyden: sen miten kaikki pitää rakentaa tai löytää alusta uudelleen omaa itseä myöten. Pulkkinen kuvaa hienosti sitä, miten Frederika lähtee etsimään itseään uudelleen: hänen on mää...

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma Otava 2016 358 sivua Paras mahdollinen maailma on uusi, miltei metafyysisiin sfääreihin ulottuva romaani Riikka Pulkkiselta – yhdeltä suosikkikirjailijoistani. Enkä joutunut pettymään tälläkään kertaa, sillä Pulkkisella on totisesti sana hallussaan ja kyky tarttua kynällään ihmisten syvimpiin tuntoihin. Romaanissa on kaksi kertojaa: Aurelia ja hänen äitinsä. Romaanin keskiössä liikkuva Aurelia on nuori näyttelijänalku. Kun hän saa pääroolin nuoren kohuohjaaja Joachimin uudessa, Berliinin muurin murtumista käsittelevässä näytelmässä, alkaa Aurelia itsekin muistaa asioita menneisyydestään. Ja Berliinistä. Muistot vievät kaiken hänen energiansa: ne valtaavat hänen mielensä ja kietoutuvat hänen elämäänsä yllättävissäkin tilanteissa. Aurelian ja hänen äitinsä tarinat täydentävät toisiaan. Limittämällä kaksi kertojaääntä, joista Aurelia kulkee kolmannessa persoonassa ja äiti toisessa, Pulkkinen paljastaa lukijalle vähitel...

Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän Otava 2014 174 sivua Hanna haastoi minut lukemaan Riikka Pulkkisen uusimman romaanin ja tässä mietteitäni siitä. Riikka Pulkkinen kuuluu minunkin suosikkikirjailijoihini, joten mielenkiinnolla otin vastaan tämän teoksen. Iiris Lempivaaran tarina on mielestäni täynnä alkuja. Iiriksen uusi alku ilman pitkäaikaista poikaystävä Aleksia, Jennifer-siskon tyttären Josefiinan elämän alku, Iiriksen ja Elinan uusi alku ystävinä ja Iiriksen oppilaan Emman uusi alku. Erilaisiin alkuihin ja aloituksiin voi kiteyttää tämän romaanin. Mielestäni nuo erilaisten naisten uudet alut on kirjoitettu ennen kaikkea toiveikkaina, mikä toki genreen sopiikin. Olen kuitenkin hieman kahden vaiheilla, miten Riikka Pulkkinen selviytyy chick litin genrestä. Sanoisin, että paikoitellen hyvin ja paikoitellen ei. Pulkkisen kirjoitustyyli on mielestäni naseva, hänen lauseensa ovat kekseliäitä ja hän huomioi romaaneissaan pi...

Viimeinen osa Riikka Pulkkisen romaaniin perustuvasta tv-sarjasta Raja nähtiin YLE:llä sunnuntaina. Mikäli sarja meni sinulta sivu suun, niin pääset vielä katsomaan kaikki jaksot Yle Areenasta .      Anja keskustelee Julianin kanssa rakkauden ja himon rajasta antiikin tragedioissa.       Kuva on lainattu Ylen sivuilta . Tässä pohdintojamme sarjan viimeisestä osasta. ELINA: Tässä jaksossa aletaan vihdoinkin käsitellä rakkauden ja himon välistä rajaa enemmän ja näkyvämmin. Antti Luusuaniemen Julian on yhä mielestäni hieman kahtiajakoinen. Toisaalta hän onnistuu hyvin näyttelemään perheenisää ja väitöskirjantekijää, mutta ei vaimoaan koulutytön kanssa pettävää miestä. Mari sen sijaan uskoo rakkauteen, mutta todellisuus on jotain muuta. Julianin lause ”Meidän pitäis jutella” ei kerro Marille muuta kuin että Julian haluaa nähdä hänet. Mari ei vielä osaa lukea ihmissuhteiden koodeja ja sitä, mitä Julian tuoll...

Rajan toinen osa on takana: ulos se tuli viime sunnuntaina 2.3. ja hajamielisetkin pääsevät katsomaan sen vielä Yle Areenasta . Vuorossa on viime viikon tapaan meidän näkemyksiämme siitä, mikä sarjassa toimii, mikä ei ja mitä mieltä olemme tästä keskimmäisestä jaksosta. HANNA: Päästyäni Rajan tv-adaptaation makuun ja kompuroituani yli muutamien viime kertaisten ärsytyksen aiheiden pystyin tällä kertaa nauttimaan sarjasta toisella tasolla. Hahmot eivät olleet enää vain oman mielikuvitukseni tuotetta, vaan niistä tuli oman formaattinsa – television – ehtojen alaisia. Marin hahmon ulkonäkökään ei enää häirinnyt, kun tiesi, mitä odottaa. Marista ja Tinkasta jopa pidin tällä kertaa – en sinällään hahmoista, vaan siitä, miten onnistuneesti teinityttöjen ystävyyssuhde kuvataan. Kaikki ärtymys, mitä tytöt saattavat herättää, ei ole seurausta omien mielikuvieni murtamisesta vaan sen sijaan heidän yleisestä naiiviudestaan, mikä sekin on sinällään sekä kirjailijan, ohjaajan et...