Paljon melua kirjoista

  Blogiamme jo jonkin aikaa seuranneet muistavat ehkä, että Maria Turtschaninoff on yksi ehdottomasti suosikkikirjailijoistani eikä hänen uusin romaaninsa sekään pääse pettämään, vaikka eroaakin tyypiltään hieman aiemmista. Suomaa on jopa hieman haikean kaunis kuvaus erään suvun vaiheista eräällä tilalla sekä suomalaisten luonto- ja metsäsuhteesta mystisine voimineen – ja luonnonkuvaus on aina ollut Turtshaninoffin merkittävimpiä vahvuuksia. Kirja alkaa 1600-luvulta, kun pohjalaiseen Nevabackcaan ilmestyy riuska isäntä, joka päättää pistää itselleen korpeen pystyyn tilan. Maihin kuuluu myös Haltianevana tunnettu suoalue, jonka kääntäminen tuottavaksi maaksi ei kuitenkaan noin vain onnistu, kun nevan haltia pyytää miestä pidättäytymään koskemasta suohon. Petturuus suota ja luontoa kohtaan ei tiedä hyvää. Pikkuhiljaa tila saadaan sukupolvelta sukupolvelle kuitenkin valmiiksi, ja suvun tarinaa seurataan 1600-luvulta miltei nykypäiviin saakka. Suomaa on kuitenkin episodiroma...

  Huh. Iida Rauman Finlandia-voittaja viime vuodelta on melkoinen manifesti kulkea läpi, mutta monessa mielessä tuskainen matka on kuitenkin lopulta sen arvoinen. Rauma kirjoittaa taitavasti ja hengästyttävästi, ja vaikka tämä tyyli ei olekaan omaan mieleeni, voin arvostaa sitä. Ymmärrän, miksi Hävitys voitti Finlandian, ja on hienoa, että tällaisia uskaltavampia ja tekstuaalisesti erilaisia teoksia palkitaan, jotta niitä tehdään myös jatkossa eikä kirjallisuus typisty pelkkään helposti kulutettavaan viihteeseen. Jos on kuullut mitään Hävityksestä , tietää varmasti, että se käsittelee koulukiusaamista. Päähenkilö on historian opettajana työskentelevä, kolmekymppinen A, joka eräänä yönä juoksulenkillä näkee vilauksen entisestä koulutoveristaan Irasta. Tämän kohtaamisen jälkeen A ei saa Iraa mielestään ja etsii tämän käsiinsä. Kipeät muistot kouluvuosilta palaavat mieleen tukahduttavalta intensiivisyydellä, ja haavoja syventävät ympäri kaupunkia ripotellut ”kiusaaminen jättää ...

Ennen kuin mieheni katoaa on ristiriitaisia tunteita herättävä teos, sillä se on autofiktiivinen eli perustuu Selja Ahavan omiin kokemuksiin avioliitostaan. Kirjassa vaimo luotaa tunteitaan aviomiehensä paljastettua haluavansa olla nainen. Teos on herättänyt julkistakin keskustelua, enkä ollenkaan ihmettele: tässä nimittäin mennään mielestäni yksityisyyden rajoilla, kun luodataan toiselle näin henkilökohtaista prosessia, minkä lisäksi teos ei ole mielestäni kovin valveutunut. Ennen kuin mieheni katoaa kulkee kahdessa tasossa. Pääasiallisessa tarinassa kertoja kokee järkytyksen, kun hänen aviomiehensä kertoo haluavansa olla nainen, ja avioliitto siirtyy vähitellen kohti sukupuolenkorjausprosessia ja lopullista avioeroa. Kertoja kuvaa ja luotaa (pääasiassa negatiivisia) tunteitaan miehensä paljastuksesta ja päätöksestä. Toisessa tasossa kulkee kertomus Kolumbuksesta ja kartasta, jonka avulla hän yrittää löytää Intian mutta päätyykin löytämään Amerikan mantereen. Löydös on lopult...

Sarasvatin hiekkaa herättää kaksinaisia fiiliksiä, ja näin oli kaikilla lukupiirissä, johon sen luin. Se kuvaa maailmaa uhkaava ympäristökatastrofia tieteellisellä tarkkuudella mutta fiktion keinoin (Isomäki on tunnettu tieteen käytöstä fiktiossaan). Toisaalta henkilöhahmot jäävät tieteen varjoon. Sarasvatin hiekkaa sijoittuu lähitulevaisuuteen. Venäläinen meritutkija Sergei saa kutsun lähteä Intiaan Cambayanlahdelle tutkimaan meren alta löytynyttä kaupunkia (joka ilmeisesti pitää ihan paikkansa, vaikka onkin jäänyt uutisissa vähälle huomiolle). Tutkimuksen aikana Sergei tutustuu ja rakastuu kauniiseen tutkijakollega Amritaan.   Suomessa Kari pyrkii löytämään ratkaisua jäätiköiden sulamiseen kierrättämällä tuulimyllyllä jäätiköltä vettä ilmaan, jossa se muuttuu lumeksi. Valkea lumi ja jää kun ovat olennaisia ilmastonmuutoksen torjunnassa jo sen vuoksi, että se heijastavat osan auringonvalosta pois maapallolta siinä missä tumma maa imee aurinkoa itseensä ja lisää ilmaston...