Helsingin kirjamessuja vietettiin jälleen Helsingin messukeskuksessa lokakuun lopulla. Messuhalli täyttyi kirjoista, kirjojen ystävistä ja iloisesta puheensorinasta sekä esiintymislavojen ohjelmista. Tässä vielä koontia siitä, mitä kaikkea näimme ja koimme messuilla sekä mitä kirjamessuostoksia lähti kotiin mukaan.
HANNAN MESSUT:
Tänä vuonna oli miltei paluu opiskeluvuosiin, kun minulla oli töistä vapaapäiviä käytettävänä ja niistä yhden laitoin messuperjantaille. Kävin siis messuilla miltei koko messuviikonlopun: perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Perjantaina tuli juostua paljon keskusteluissa, sillä olin itsekseni. Lauantaina olin avopuolisoni kanssa matkassa (ja petyimme viinipuoleen, sillä pelkästä lasista olisi pitänyt maksaa 7 euroa, josta ei olisi saanut penniäkään takaisin). Sunnuntaina puolestaan treffasimme Elinan kanssa messuilla kierrellen.
 |
| Monissa kirjoissa tänä vuonna oli aivan ihanat kannet. |
Monista kuunnelluista keskusteluista huolimatta mieleeni ei ole näin kuukauden jälkeen jäänyt juuri mitään merkittävää. Kiinnostavimpia keskusteluita olivat Hoitava lukeminen, joka kirjana vaikutti kiinnostavalta (tarkastellaan kirjallisuuden vaikutusta mm. hyvinvointiin) sekä Viherpesuopas, jossa keskusteltiin yritysten vastuullisuusviestinnästä sekä yritysten halusta tehdä hyvää. Kumpaakaan kirjaa en tosin ostanut, mutta jättäessäni tässä pari viikkoa sitten vanhan työnantajani eräs ihanista työkavereistani antoi minulle läksiäislahjaksi juuri Viherpesuoppaan! Onni on mahtavat kollegat.
Suosituimpia keskusteluita (niistä joita itse kuuntelin) oli Leo Straniuksen Tehokkuuden taika. Aihe on kiinnostava, mutta karsastan toisaalta jatkuvan tehokkuuden ajatusta. Ja Luovuuden vimma -keskustelussa sen sijaan tulikin esiin, miten joutenolo on yksi tärkeimmistä asioista luovuuden ruokkimiseksi. Olen itse tätä tehokasta koulukuntaa, mutta haluaisin päästä arjen pyörityksessä myös enemmän juurilleni, löytää aikaa olla rauhassa ja ruokkia luovaa puoltani. Toinen aivan älyttömän suosittu keskustelu oli Maaret Kallion Tunne hyvä suhde, jota kuuntelimme avopuolison kanssa. Huomaa, että lehdistä tutut julkkikset vetävät kuuntelijoita. Jälkikäteen kuuntelin myös pari tallennetta. Innostuin erityisesti Heli Laakosen Luonnoksesta, jota hypistelin myös messuilla ja jätin ostamatta.
 |
| Maria Turtschaninoff kertoo uusimmasta Suomaa-romaanistaan Kallio-lavalla. |
Kotiin asti sen sijaan päätyi useampi kirja, joista monen olin kyllä suunnittellut ostavani muutenkin. Alice Hartin kadonneet kukat päätyi ostoskoriin jo vain ihanan kantensa vuoksi, Metsä meidän jälkeemme on ollut lukulistallani siitä saakka, kun se voitti Tieto-Finlandian pari vuotta sitten ja Turtschaninoff on suosikkikirjailijoitani, joten hänen uusimpansa Suomaa lähti matkaan tietenkin. Lisäksi ostin spontaanisti antikvaariselta puolelta Alice Munron Julkisia salaisuuksia, sillä olen suunnitellut ottavani työlistalle lukea kaikkea Nobelisteja, sekä täydensin Anna-kokoelmaani.
 |
| Hämmästyin suorastaan nähdessäni Richard Powersin Hämmästyksen, sillä en tiennyt Powersilta tulleen uutta suomeksi. Kirja jäi kuitenkin toistaiseksi vielä ostamatta. |
ELINAN MESSUT:
Tänä vuonna ehdin messuille perjantaina ja sunnuntaina. Perjantaina käytin aikaa lähinnä messujen kiertelyyn ja tein muutamia hyviä kirjalöytöjä. Agatha Christie -kokoelmani kasvoi peräti niin paljon, että vain yksi hänen romaaneistaan taitaa nyt puuttua hyllystä! Antikvariaattipuolella oli nimittäin taas erittäin hyvä tarjonta. Murakamilta minulla on kesken mahtipontinen tiiliskivi Vieterilintukronikka, joka itse asiassa oli viime vuoden messulöytö. Tänä vuonna messuilta lähti taas uusin Murakami mukaan. Olen metsästänyt myös jo pitkään Kersti Juvan kääntämää Ylpeyttä ja ennakkoluuloa ja nimenomaan Teoksen kovakantista kaunista painosta. Järki ja tunteet löytyikin jo hyllystä samanlaisena painoksena, mutta nyt viimein oli tullut uusi painos Ylpeydestä ja ennakkoluulostakin, joten se totta kai piti ostaa. Kiva päästä näkemään millainen tämä uudempi Kersti Juvan käännös on. Olin jo melkein lähdössä messuilta, kun huomasin vielä signeerauspisteellä Paula Nivukosken ja päätin hetken mielijohteesta ostaa hänen uuden romaaninsa Kerran valo katoaa, jotta saan siihen myös signeerauksen. En valitettavasti ehtinyt nähdä Nivukosken haastattelua, mutta oli mukava kohdata hänet silti messuilla. Työpäivän jälkeen en kuitenkaan jaksanut kovin montaa tuntia messuilla enää pyöriä vaan lähdinkin ajoissa kotiin.
Sunnuntaina suuntasin messuille heti niiden auetessa. Tapasin ensin ystäväni, joka on julkaissut vastikään esikoisromaaninsa (Minea Koss: Pettävä jää – lämmin suositus etenkin psykologisten trillereiden ystäville, toimii tosin niillekin jotka eivät niin dekkareista välitä, tästä tulossa lisää myöhemmin blogiin!). Juttelimme hyvän tovin, koska edellisestä tapaamisesta oli ehtinyt kulua jo luvattoman kauan! Sen jälkeen suuntasinkin kohti Esplanadi-lavaa, missä näimme Hannan kanssa. Ehdimme kierrellä messuilla vielä muutaman tunnin ja mukaani tarttuivat sunnuntaina Heta Pyrhösen Jane Austen aikalaisemme -kirja sekä Pamela Druckermanin Kuinka kasvattaa bébé – Vanhemmuus Pariisin malliin.
Messujen ostossaldo pysyi siis tänä vuonna varsin kohtuullisena (ainakin jos viime vuoteen vertaa). Kirjakeskusteluja en sen sijaan ehtinytkään seurata yhtään niin paljon kuin olin ajatellut. En myöskään messujen jälkeen jaksanut katsoa messukeskustelujen tallenteita, vaikka ne olisivatkin olleet auki ihan tähän marraskuun loppuun asti. Messuilla aika kului lähinnä alueella kiertelyyn. Oli silti mukavaa päästä taas kirjamessuille ja innolla taas odottaa jo ensi vuoden tapahtumaa. Sillä välin luettavaa kyllä riittää!
Kommentit
Lähetä kommentti