Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (Hanna)

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä. Väkiveriset osa 1

Myllylahti 2017

220 sivua

Jos lukee blogiamme ja tietää mitään kirjamieltymyksistäni, on kenties voinut aavistaa, että luen Kaarnan kätköissä ennen pitkää – ja pidän siitä. Lasten- ja nuortenkirjallisuushan kiinnostaa minua, ja tämän teoksen fantasia- ja luontoaihe iskee omaan lukusuoneeni.

Teoksen päähenkilö on juuri ylioppilaaksi valmistumaisillaan oleva Pinja, jonka kirjoitukset menevät kuitenkin koulumenestykseen nähden penkin alle. Pinja saa nimittäin tietää, että hänen poikaystävänsä ja paras ystävänsä ovat pettäneet hänet ja alkaneet seurustella keskenään. Samalla Pinjan lääkishaaveet valuvat hukkaan, kun mikään ei tahdo kiinnostaa.

Asiaa ei auta, että Pinja alkaa nähdä lapsuudesta tuttua, muille näkymätöntä ystäväänsä Tuuliaa, joka kertoo kuuluvansa sinipiikojen sukuun ja Pinjankin olevan metsän kansaa. Itsekseen puheleva Pinja saa äidin huolestumaan ja pistämään tytön kesätöihin, mikä kuitenkin sotkee asioita entisestään. Pinja nimittäin tapaa punkkarihenkisen ja pihkalta huumaavasti tuoksuvan Virven, jonka katseessa on pilke ja joka lausuu Pinjalle kauniita, lohduttavia sanoja.

Tunteet ovat molemminpuolisia, mutta Pinja kauhistuu Virven paljastaessa hänelle selkänsä, joka kasvaa kaarnaa. Näky muistuttaa Pinjaa hänen omasta arpeutuneesta selästään, josta on leikattu epämuodostumat pois hänen lapsuudessana. Voisiko hän sittenkin olla metsänneito Virven tapaan... mutta miten hän voi saada enemmän selville loukattuaan Virveä, joka kummasti muistuttaa Pinjan isoäitiä. Entä miten selvittää oman menneisyyden salaisuus, kun äiti lähettää hänet isovanhempien luokse Hollolaan? Ovi metsään, Tapiolan maille, on kuitenkin lähempänä kuin Pinja aavistaakaan.

Temaattisesti Kaarnan kätköissä ei juuri eroa muista nuorten fantasiakirjoista. Vastoinkäymisten ja kuulumattomuuden sekä erilaisuuden tunteiden kautta nuori etsii itseään, kunnes syy hänen erilaisuudelleen paljastuu: hän ei olekaan täysin tästä tuntemastamme maailmasta. Seksuaalinen hämmennys on myös nykyään lisääntynyt teema nuortenkirjoissa: Pinja nimittäin rakastuu toiseen tyttöön, mutta tuntee myös hallitsematonta vetoa nahkatakkiseen Marrakseen, joka lumoaa hänet kertaheitolla.

Marraksen rooli on kuitenkin romaanissa hämmentävä. Kuten arvata saattaa, vaarallisine olemuksineen hänen roolinsa ei jää pelkän kilpakosijan tasolle, mutta hänen roolinsa on Väkiveriset-sarjan ensimmäisessä osassa ainakin hyvin pieni – varsinkin siihen nähden, että hän pääsee jopa takakansitekstiin saakka.

Muuten Kaarnan kätkössä on varsin hyvin jäsennetty. Sen ihmiskuvaus on murrosikäisille juuri sopivaa, ja sanasto on rikasta ja oikealla tavalla humoristista genreensä nähden. Dialogista ei jää vaivaannuttava eikä myötähäpeää herättävä fiilis. Huomaa, että kirjailija on perehtynyt nuortenkirjallisuuteen ja kirjallisen teoksen kuljettamiseen. Lisäksi Helminen on hyvin perillä suomalaisesta mytologiasta, jota hän punoo taitavasti nykypäivään.

Luvut on nimetty tunnetuin latinankielisin lausein, mistä minulla on kahtalainen mielipide. Syy latinaan piilee Pinjan lääkishaaveissa, mutta koska lääkishaaveet ovat vain pienessä sivuosassa, on häiritsevää, että latinankieliset lauseet tuodan keskelle teosta, joka ammentaa suomalaisesta mytologiasta. Toisaalta on hauskaa, että nuorille lukijoille esitellään näitä lauseita, sillä itsekin etsin tuntemattomat lauseet heti kännykällä – kunnes liian myöhään huomasin, että niiden suomennokset löytyivät kirjan takaosasta.

Osittain teos ja hahmot jäävät kuitenkin etäisiksi, mikä johtunee romaanin kohderyhmän ikähaarukasta ja lyhyestä sivumäärästä. Kaiken kaikkiaan romaani vetää mukaansa, kieli ja kerronta soljuu sekä luontoaihe lumoaa: jopa itse haluaisin voida muuttua metsänneidoksi.

Lukuhaasteessa sijoitan Kaarnan kätköissä kohtaan 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja, sillä marraskuussa se oli Töölön kirjastossa  15-vuotiaan TET-harjoittelijan suosituksesta esillä (ja hän kuuluu kohderyhmän ytimeen). Sitä paitsi: onhan kirjailija itsekin kirjastonhoitaja ja kirjavinkkari.