Siirry pääsisältöön

Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia (Elina)


Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia
Otava 2017
80 sivua

Viime vuoden suosituimpiin lastenkirjoihin kuulunut ja Finlandia junior -ehdokkaanakin ollut Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia tuli hankittua jo kirjamessuilta, mutta lueskelin sen loppuun vasta joululomalla. Hanna kirjoitti Kunnaksen Koirien Kalevalasta viime vuoden lopulla ja voisin lähes toistaa hänen sanansa siitä, miten Kunnaksen kirjoissa esitellään koiramaisen hauskasti historiallisia tapauksia. Tässä Suomen 100-vuotisjuhlaksi ilmestyneessä kirjassa luodataan Suomen historiaa aina keskiajalta asti ja nimenomaan sitä Suomen historiaa, mitä Suomi oli ennen itsenäistymistään. Viime vuonna tuli monesti ajateltua 100-vuotisjuttujen ohella sitä, että suomalaisuutta on ollut kuitenkin jo paljon pidempään kuin 100 vuotta.

Teos lähtee liikkeelle 1500-luvun alusta ja tapahtumat jatkuvat aina 1800-luvulle asti. Aiheen laajuus tarkoittaa sitä, että Kunnaksen on ollut tarpeen karsia yhtä sun toista merkittävää teoksestaan pois, mutta mielestäni hän on onnistunut hyvin tuomaan esille paljon tärkeitä tapahtumia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vaikka päähenkilöt ovat koiria niin on merkillepantavaa miten tarkka kirja on historiallisesti. Tämä on tärkeää etenkin lapsilukijoita ajatellen. Teos alkaa valaisevasti aikajanalla, kartalla ja sukutauluilla, joista on helppo nähdä hetkessä tapahtumien kulku. Henkilöhahmojen, kuten Ruotsin vallan ajan kuninkaallisten, henkilökuvat ovat mielestäni kiinnostavimpia ja opin itsekin niistä paljon uutta. Mielestäni Kunnaksen kirjat sopivatkin kyllä erinomaisesti kaikenikäisille. Hallitsijoiden henkilökuvia rytmittävät pienet kertomukset mm. uskonpuhdistuksesta, nuijasodasta, Vasa-laivasta, postista ja Vänrikki Stoolin tarinoista.

Parasta Mauri Kunnaksen teoksessa on tekstin ja kuvan saumaton yhteistyö ja nuo mainiot koirahahmot. Kirjaa lukiessani mieleeni palasivat Joulupukki ja noitarumpu -elokuvan tapahtumat ja hahmot, koska olin elokuvan vastikään ennen joulua katsonut ja se kuuluu mielestäni ehdottomasti joulun traditioihin. Kunnaksen piirrosjälki on omanlaistaan ja ihanan veikeää. Pidän erityisesti isoista koko sivun tai aukeaman kuvituksista, joista löytyy aina mainioita pieniä yksityiskohtia kuten katolla kävelevä Herra Hakkarainen tai vaikka pienet hiiret pitopöydän alla syömässä makkaraa. Kuvissa riittää aina runsaasti katseltavaa.

Lukuhaasteessa teos sopisi esimerkiksi kohtiin 4. kirjan nimessä on jokin paikka, 10. ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja, 14. kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan ja 50. kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Sijoitan kirjan viimeisimpään, sillä lukuhaasteen facebook-ryhmässä kirjaston henkilökunta tätä kirjaa suositteli. Samalla kehun muutenkin lukuhaasteen ryhmää, mistä saa jatkuvasti kivoja lukuvinkkejä haasteen eri kohtiin.

Kommentit