Siirry pääsisältöön

Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia. 70 suomalaista esikuvaa (Elina)


Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia. 70 suomalaista esikuvaa
S&S 2018
155 sivua

Elina Tuomen tietokirja Itsenäisiä naisia. 70 suomalaista esikuvaa esittelee nimensä mukaisesti 70 suomalaista naista eri aikakausilta.  Heitä ovat esimerkiksi Minna Canth, Alma, Tove Jansson, Helene Schjerfbeck, Sofi Oksanen, Armi Kuusela ja Ida Aalberg, muutamia mainitakseni. Kullekin naiselle on omistettu yksi aukeama, josta toisella sivulla on kuva ja toisella teksti. Naiset esitellään kirjassa syntymävuosiensa mukaan järjestyksessä siten, että nuorimmat aloittavat teoksen. Mielestäni teos on tältä osin järjestelmällinen ja helppolukuinen. Tosin jäin pohtimaan, miksi teoksen aloittavat 2000-luvun eivätkä 1800-luvun naiset.

Teokseen valitut henkilöt ovat monilta osin vallan sopivia: löytyy niin kuvataiteilijoita, muusikoita, kirjailijoita, poliittisia vaikuttajia, näyttelijöitä, urheilijoita kuin yritysmaailman uranuurtajiakin. Kaikkinensa he ovat jollakin tapaa menestyneet omalla alallaan. Toki valintaa on varmasti täytynyt myös tehdä, kenet ottaa kirjaan mukaan ja keitä jättää pois. Suurimman osan näistä naisista myös tunsin jo entuudestaan, mutta heistäkin oli uutta tietoa. Osa kirjaan valituista oli sen sijaan aivan tuntemattomia, en ollut kuullut esimerkiksi videopelisuunnittelija Karoliina Korppoosta tai lääketieteen professorista ja lääkäristä Laimi Leideniuksesta. Jokaisesta naisesta kerrotaan sopivan ytimekkäästi.

Itsenäisiä naisia antaa suomalaisista naisista huikean rohkean ja rohkaisevan kuvan. Teoksen kohdeyleisönä ovat varmaan ensisijaisesti nuoret naiset. Ainoa miinus tulee teoksen kirjoitustyylin hienoisesta mahtailevuudesta - kun kaikkien naisten tekemiset ovat olleet uraauurtavia, menestyneitä ja sinnikkäitä, niin ei voi kuin miettiä eivätkö ihan tavalliset naisetkin ole olleet tärkeitä. Teksti muuttuu paikoitellen kliseisen kuuloiseksi, kun nainen toisensa jälkeen on rikkonut lasikattoja. Kuinka monta lasikattoa voikaan lopulta rikkoa? Entä eikö ole tärkeää myös teoksen (nuorta?) yleisöä ajatellen muistuttaa, että jokainen nainen on ihan yhtä tärkeä, vaikkei hän olisikaan ollut rohkea edelläkävijä, voittanut olympiakultaa tai säveltänyt hittikappaletta. Huomasin, että kirjaa onkin mukavampaa lukea muutama sivu kerrallaan, kokonaisuutena tulee vähän liikaakin ylistystä. Siinä missä teksti toisinaan ontuu, niin Tuomen kuvitus on kauttaaltaan onnistunutta. Muotokuvat ovat graafisia, värikkäitä ja kerrassaan kauniita. Kirjan kuvitusta onkin ilo katsella.

Lukuhaasteessa sijoitan Itsenäiset naiset kohtaan 46. kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö. Se sopisi itselläni myös kohtaan 25. kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin.

Kommentit