Siirry pääsisältöön

Vuoden 2018 kirjasato


Tässä vielä lyhyt katsaus kirjavuoteemme 2018 
ja muutama sananen vuoden 2019 lukemisista.



Pisin luettu kirja vuonna 2018:

Lyhyin luettu kirja vuonna 2018:
HANNA: Mauri Kunnaksen Piitles. 77 sivua.
Kirja, joka sai nauramaan:


Ilahduttavin kirjaostos tai -lahja:
ELINA: Jojo Moyesin Elä rohkeasti, jonka sain syntymäpäivälahjaksi.
HANNA: Perinteisesti uusin Finlandia-voittaja eli Olli Jalosen Taivaanpallo
jonka sain äidiltä joululahjaksi ja joka on jo ehtinyt vuoden 2019 lukusaldoon.

Vuoden suurin pettymys:
ELINA: Ulla-Lena Lundbergin Leo


Vuoden paras kirja:



ELINA:

Viime vuonna luin oikein hyvän määrän kirjoja, mutta blogin kirjoittaminen oli sen sijaan vähän niin ja näin. Kuukausia aiemmin luetuista kirjoista on hankalaa jälkikäteen yrittää muistella mitään sanottavaa, joten monet postaukseni jäivät valitettavan hatariksi. Vuonna 2019 tavoitteenani onkin kirjoittaa lukemistani kirjoista mahdollisimman pian lukemisen jälkeen, jotta muistikuva lukukokemuksesta välittyisi aidompana. Muutamista viime vuonna luetuistakin kirjoista aion silti vielä kirjoittaa.

Omasta kirjahyllystäni en taaskaan lukenut niin montaa kirjaa kuin olisin toivonut. Toki luin esimerkiksi uudelleen Harry Potterit ja niiden maailmaan olikin ihanaa taas palata. Ostan myös  vuoden mittaan aina paljon uusia kirjoja ja saan niitä lahjaksi eli kirjapinot eivät varsinaisesti koskaan pääse kutistumaan. Ei siinä, rakastan kirjojen ostamista ja ne ovat myös mitä parhaimpia lahjoja. Tänä vuonna ilahduin etenkin syntymäpäiväksi saamistani kirjoista kuten Jojo Moyesin Elä rohkeasti ja Elina Tuomen Itsenäisiä naisia, jonka sain luettua tämän vuoden puolella ja josta on tulossa pian postaus. Oman kirjahyllyni "hyllynlämmittäjien" lukeminen jatkuu siis tänäkin vuonna.

Helmetin lukuhaaste on kuitenkin tullut jo jäädäkseen. Viime vuonna saimme haasteen taas Hannan kanssa luettua ja tänäkin vuonna suoritamme haastetta yhdessä. Lukuhaastetta suorittaessa tulee aina luettua jotakin sellaista, mitä muuten ei löytäisi.


HANNA:

Itsekin luin viime vuonna ihan kohtalaisesti, mutta parhaiden lukuvuosieni määriin ei vielä ylletty, vaikka osa lukemistani kirjoista jäikin täysin blogin ja lukuhaasteen ulkopuolelle. Tänä vuonna olen sen verran realisti, että en usko ylittäväni viime vuoden määriä monellakaan kirjalla, koska elämä tuppaa liian usein tulemaan tielle. Joka tapauksessa pyrin lukemaan mahdollisimman paljon, kuten aina, ja viime vuodesta jäi aika hyvä kirjakutina päälle. Erityisesti loppuvuodesta, kun tuli luettua rivakammalla vauhdilla lukuhaasteen täyttämiseksi.



Kuten Elina sanoikin, osallistumme tänäkin vuonna Helmetin lukuhaasteeseen. Vaikka pyrinkin käyttämään haastetta pääasiallisesti omien hyllynlämmittäjieni lukemiseen, osa kohdista pakottaa katselemaan vaihtoehtoja muualta: esimerkki tällaisesta teoksesta viime vuonna oli Kätlin Kaldmaan Islannissa ei ole perhosia, joka olisi muuten pujahtanut lukututkani ohi. Tänä vuonna pyrin kuitenkin lukemaan heti alkuvuodesta enemmän, jotta ei tarvitsisi ottaa vauhdikasta loppukiriä joulun tienoilla.




Viime vuoden kohokohtia olivat Emmi Itärannan Teemestarin kirja, joka satunnaisen, vuosia kestäneen etsiskelyn jälkeen tipahti syliini kaverini hyllystä, sekä Haruki Murakamin Suuri lammasseikkailu, joka täytti kesälomahaaveeni lukea kokonainen kirja päivän tai parin aikana. Moiseen kun tuppaa harvoin olemaan muuten aikaa. 

Jään innolla odottelemaan tämän vuoden kirjahuipennuksia. Alkuvuoden alennuksista ostamani kirjakasat lupaavat hyvää. :P

Kommentit