Camilla Läckberg: Pahanilmanlintu (Elina)

Camilla Läckberg: Pahanilmanlintu

Gummerus 2018

452 sivua

Alkuteos: Olycksfågeln. 2006.

Mukana novelli Leskien kahvila. Alkuteos: Mord och mandeldoft. 2013.

Suom. Outi Menna.

Vähitellen olen lukenut Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjaa eteenpäin. Pahanilmanlintu on sarjan neljäs osa. Tässä romaanissa päähenkilöt Erica ja Patrik valmistautuvat häihinsä, mutta Patrik ei paljon ehdi häähumussa elää, koska poliisiasemalle tulee selvitettäväksi useampikin kinkkinen juttu. Ensinnäkin on kuolonkolari keskellä yötä, joka vaikuttaa ensin selvältä hommalta. Nainen on juonut alkoholia ja ajanut sen jälkeen auton tieltä, paitsi että ratissa ollut Marit oli absolutisti. Samanlaisia onnettomuuksia alkaa löytyä muualtakin. Samaan aikaan Fjällbackaan rymistelee myös kuvausryhmä tekemään tositv-sarjaa. Yksi ohjelman nuorista löydetään kuolleena. Kaiken keskellä Tanumsheden poliisiasemalla aloittaa uusi poliisi Hanna Kruse, joka pääsee suoraan keskelle tapahtumia. 

Tapahtumia onkin tässä romaanissa paljon, mutta toisaalta Läckberg hallitsee juonikuvionsa varsin mainiosti. Hän kuljettaa samaan aikaan useaa juonta, aikaa, paikkaa ja hahmoja sekä tekee kaiken onnistuneesti. Välillä seurataan Maritin läheisimpiä henkilöitä, välillä liikutaan tv-sarjan kulisseissa, piipahdetaan Erican kotona tämän siskon Annan hääräillessä häiden kanssa, poliisiaseman Mellbergin uuden rakkaudenkohteen lumoissa ja armottoman murhaajan lapsuudenmuistoissakin. Läckberg käsittelee vaikeitakin asioita; sitä miltä tuntuu kun jää yksin puolison kuollessa, joutuu median vainoamaksi tai lapsena kaltoin kohdelluksi.

Pahanilmanlinnussa pureudutaan mielestäni tositv-sarjan kuvausten lomassa hyvin siihen, miten raakaa televisiomaailma on. Sarjan nuoria osallistujia riepotellaan miten sattuu ja sarjan kuvaukset jatkuvat armottomasti heti, vaikka yksi osallistujista löydetään murhattuna roskalavalta. Dekkareista luenkin mieluiten Agatha Christietä ja vastaavia, joissa jätetään väkivallalla ja raakuudella mässäily vähemmälle ja keskitytään motiiveihin ja muuhun. Christien maailmassa motiiveina ovat yleensä raha ja rakkaus, Läckbergin maailma on mustempi ja ihmiset ovat pahempia. Toisaalta Läckbergin dekkareissa kiehtoo myös se, että hän jatkuvasti vie päähenkilöidensä tarinoita eteenpäin osa osalta. Nyt Erica ja Patrik saatellaan avioliittoon, Annan elämään kuuluu taas uutta, lisäksi seurataan vähitellen poliisiaseman henkilökunnan elämää ja hahmot kehittyvät vähitellen täydellisimmiksi ja todellisimmiksi. Se saa aina tarttumaan seuraavaankin romaaniin.

Lukuhaasteessa Pahanilmanlintu sopii kohtiin 2. kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä, 15. kirjassa käsitellään jotain tabua ja 18. eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.