Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos!

Tammikuun lukupiirikirjana luettu Catharina Ingelman-Sundbergin Kakkua, kiitos! tarjoilee viihdyttävää toimintaa, kun vanhainkodin asukkaat päättävät kohentaa olojaan ja suunnittelevat ryöstöretken. Juonivetoinen romaani on humoristinen ja nopealukuinen.

Keinutuolikoplaksi myöhemmin nimetty palvelutalo Timantin asukkaista koostuva jengi on kyllästynyt siihen, että heille ei ole tarjolla mitään aktiviteetteja. Jengin pomo Märtha päättää, että nyt saa riittää, jotain on tehtävä. Hän päättelee, että vankilassakin on varmasti paremmat oltavat. Ei tarvita muuta kuin hyvä ryöstö, jotta pääsee vankilan hellään huomaan. Märtha, Stina, Anna-Greta, Nero ja Harava suunnittelevat kidnappaavansa taidemuseosta kaksi arvokasta teosta, ja ryöstö sujuukin yli odotusten, paitsi että yhtäkkiä hyvin piilotetut maalaukset ovat kadonneet – samoin käy puolelle lunnasrahoista. Poliisitkin vain lähinnä naureskelevat, kun porukka yrittää mennä asemalle tunnustamaan rikoksensa.

Juonivetoisen romaanin ehdottomasti parasta antia on sen viihdyttävyys ja nopealukuisuus. Juoni etenee reipasta vauhtia ja humoristiset käänteet seuraavat toisiaan. Juonivetoisuuden kompastuskivinä ovat sen sijaan henkilöhahmojen ohuus ja juonen epäloogisuudet sekä tarinan poukkoilu. Välillä tuntuu kuin lukija unohdettaisiin oman onnensa nojaan, ja juoni huitelee eteenpäin odottamatta ja selittelemättä. Kerronta ei aina tunnu kovin loogiselta vaan yhtäkkiä ollaan esimerkiksi risteilylaivalla kohti Helsinkiä ja lunnasrahat ovatkin ilmestyneet autokannelle. Tarina ei ole kovin todentuntuinen, tosin eihän sen aina tarvitsekaan. Henkilöhahmojen rakentaminen jää myös hieman puolitiehen ja kaikki hahmot vaikuttavat kovin karikatyyrisiltä.

Yhtä kaikki romaani oli varsin hauskaa luettavaa ja lukupiirimme oli yhtä mieltä siitä, että romaanin tapahtumat sopisivat enemmän kuin hyvin elokuvaan tai tv-sarjaan sijoitettaviksi. Vähän sivusimme myös sitä, millainen vanhusten hoidon tilanne on todellisuudessa (sekä Ruotsissa että Suomessa), ja onko tämä romaani sysännyt liikkeelle myös pienen oman genrensä vanhuksien seikkailuista. Romaanilla on myös useampi jatko-osa, joten ehkä Timantin vanhainkodin jengistä kuullaan vielä blogissa lisää.

Helmet-lukuhaasteessa Kakkua, kiitos! sopii ainakin kohtiin 7. kirjassa on kaveriporukka, 14. kirja on osa kirjasarjaa, 24. kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki, 45. kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija ja 46. kirjassa syödään herkkuja.

Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! Schildts & Söderströms 2014. 389 sivua. Suomentanut: Outi Menna. Alkuteos: Kaffe med rån. 2012.