Paljon melua kirjoista

Liane Moriartyn edellinen suomennos Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista  ei yltänyt Moriartyn parhaimpien joukkoon, mutta tästä Sulje silmäsi ja laske kymmeneen pidin taas huomattavasti enemmän. Alkuteos onkin jo vuodelta 2011. Kesäkuussa ilmestynyt Viimeinen vuosipäiv ä on myös vanhempaa tuotantoa, jo vuodelta 2006. Ensi vuonna Moriartylta ilmestyy suomennos Omena ei kauas putoa , joka taas on aivan tuoretta tuotantoa.  Sulje silmäsi ja laske kymmeneen -romaanin päähenkilö 35-vuotias hypnoterapeutti Ellen on ollut jo jonkin aikaa sinkkuna, ja onkin innoissaan kohdatessaan ihanan Patrickin, joka vaikuttaa kaikin puolin täydelliseltä – paitsi hänen riesanaan on stalkkaava exä Saskia. Elleniä ei alkuun haittaa se, että Saskia seurailee Patrickia, mutta lopulta liika on tietenkin liikaa. Ellen ei myöskään tiedä, että Saskia on jo tavannut hänet, hypnoterapia-asiakkaana. Patrick on jäänyt leskeksi. Hän on ollut naimisissa ihanan Colleenin kanssa, ja hänellä on avioliitosta myös Ja...

The Bees on ainakin erilaista luettavaa, jos ei muuta. Se on kuvaus mehiläispesän elämästä yhden mehiläisen näkökulmasta. Sitä on verrattu Ruohometsän kansaan , ja vaikka luulen vertauksen olevankin aika mahtipontinen, ei se ole myöskään ihan kaukaa haettu. En ole itse lukenut Ruohometsän kansaa , mutta voin silti sanoa, että The Bees on eräänlainen risteymä siitä ja Atwoodin Orjattarestasi . Kirjan päähenkilö Flora 717 syntyy työläiseksi – siivoojaksi, joka on mehiläispesän kasteista kaikista alhaisin. Flora on kuitenkin erikoisen näköinen ja muutenkin vähän erilainen kuin muut mehiläiset, joten hän pääsee kastiaan edemmäksi pesässä näkemään ja kokeilemaan kaikenlaista. Hän aloittaa uransa lastenhoitajana ja etenee lopulta halutuimpaan työhön: meden kerääjäksi. Floralla on kuitenkin salaisuus: hänen sisällään kasvaa muna, eikä pesässä kukaan muu saa munia kuin kuningatar. Pariin otteeseen Flora piilottaa munansa, mutta se tuhoutuu tai tuhotaan. Flora ei kuitenkaan jää kiinn...

Huolimatta hieman ankarasta arvostelustani Bridgerton -sarjan ensimmäisestä osasta, jatkoin silti Bridgertonien semi-viktoriaanisessa maailmassa. Sarjan toinen osa Yllättävä rakkaus saakin minulta jo ensimmäistä osaa paremman arvosanan. Kuten Elinakin arvostelussaan toteaa, tämä on juuri sopivaa hömppää korona-arjen ja kaiken muun pahan maailman keskelle. Hetkeksi voi heittää planeetan ja omat murheet nurkkaan ja keskittyä sen sijaan maailmaan, jossa kaikki kääntyy aina parhain päin. Elina kuvaa Yllättävän rakkauden juonen lyhyesti, mutta tiivistän taas nopeasti itse. Bridgertonin sisaruskatraan vanhin jäsen Anthony on päättänyt, että hänen on aika astua avioon. Armottomana elostelijana tunnettu Anthony ei kuitenkaan halua vaimoa, johon saattaisi rakastua, sillä 1) hän pelkää kuolevansa nuorena isänsä tavoin ja 2) hän haluaa siten jatkaa riettaita rakkausseikkailujaan muiden kuin vaimonsa kanssa. Nuori ja kaunis Edwina Sheffield on kuin tehty tehtävään: hän on hyvin kaunis ...

Niin vain kesä vierähti ohitse jälleen nopeaa vauhtia – lieneekö osansa myös kesälomalla, silloinhan aika kuluu varmasti nopeammin kuin muulloin. Päätimmekin kirjoitella tällä kertaa sekä kesä-, heinä- että elokuussa luetuista kirjoista. Molemmat saivat lomalla uppoutua lukemiseen, ja Elina teki jopa oman ennätyksensä lukemalla heinäkuussa 10 kirjaa. Jatkossa kuukausisaldomme siirtyvät Instagramiin (@paljonmeluakirjoista), missä voit aina seurata, mitä olemme milloinkin lukeneet.  ELINA Kesäkuussa en alkaneesta lomasta huolimatta lukenut kuin kolme kirjaa: Jojo Moyesin Tähtien antajan , joka oli lainassa kirjastosta, Jenny Colganin Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua sekä Bookbeatista Julia Quinnin Bridgerton-sarjan neljännen osan Hurmurin valloitus . Kevään jäljiltä tuntui, että pieni tauko lukemisesta tekee hyvää. Heinäkuussa sen sijaan rikoin ainakin omia ennätyksiäni – en nimittäin muista milloin olisin viimeksi ehtinyt lukea kymmentä kirjaa kuukauden aikana. Ol...