Vuoden 2020 häntiä: Tove Jansson, Märta Tikkanen & P.D. James

Minulla jäi vuoden 2020 lopusta kirjoittamatta vielä osasta lukemiani kirjoja, mutta koska haluan siirtyä jo uuden vuoden lukufiiliksiin, tiivistän tässä tunnelmat muutamasta vuoden lopussa luetusta kirjasta. Jokainen näistä kirjoista on itse asiassa täsmäisku johonkin lukuhaasteen 2020 kohdista. Onkin ihan hyvä välillä harjoitella tällaista lyhempääkin kirjoittamista – omat analyysit kun tuppaavat aina välillä vähän venähtämään.

Tove Jansson: Taikurin hattu

Jokainen, joka on edes katsonut Muumit-piirrossarjaa, tietää mistä Taikurin hatussa on kyse. Muumipeikko kavereineen löytää salaperäisen silinterin, joka osoittautuu taikahatuksi. Mukana on seikkailuja hattivattien saarella sekä ystävystyminen Tiuhtin ja Viuhtin kanssa – sekä tietenkin pannukakkuja!

Olen lukenut muumikirjat ennenkin ja pitänyt niistä paljon, mutta olin silti unohtanut miten aivan ihana lumoavia ne ovat! Jansson osaa todella kuljettaa lukijan aivan toiseen maailmaan. Hänen viattoman sielukas ja syvällinen kerrontansa yksikertaisilta vaikuttavine toteamuksineen on ihastuttava peili elämän suurista kysymyksistä.

Lukuhaasteessa 2020 sijoitan Taikurin hatun kohtaan 23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä. Se sopisi myös kohtiin 1. Kirja on vanhempi kuin sinä; 2. Iloinen kirja; 12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera; 24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa; 25. Kirjassa ollaan saarella; 33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos; 39. Kirjassa lennetään ja 41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan.

Tove Jansson: Taikurin hattu. WSOY 1958 (1956). 147 sivua. Suom. Laila Järvinen. Alkuteos: Trollkarlens hatt (1948).

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina

Märta Tikkasen Vuosisadan rakkaustarina on säeromaani, jossa Tikkanen kertoo omakohtaisen tarinansa avioliitostaan Henrik Tikkasen kanssa. Se kertoo perheen arjesta sekä äitinä ja vaimona olemisen vaikeudesta, kun aviomies on alkoholisti, joka vuorotellen soimaa, palvoo, rakastaa, juo, riehuu ja sammuu. Romaanissa sivutaan myös naisen roolia yhteiskunnassa sekä Märta Tikkasen omaa vaikeutta kirjoittaa avioliiton muodostaman ansan ja perheen hoitamisen keskellä.

En ollut varma, mitä odottaa säeromaanilta, mutta Tikkasen säkeet ovat paitsi paljonpuhuvia kauniissa yksinkertaisuudessaan myös helppolukuisia. On hämmästyttävää kuinka vähillä sanoilla ja säkeiden jaottelulla voidaan ilmaista niin paljon siitä, mitä avioliitossa tapahtuu. Teos ei toisaalta kuvaa mitään tapahtumia konkreettisesti, vaan se luo enemmän mielikuvia ja heijastaa tunnelmia, mihin säeromaanin muoto sopii mainiosti. Vuosisadan rakkaustarina oli ehdottomasti positiivinen yllättäjä.

Sijoitan Vuosisadan rakkaustarinan lukuhaasteessa 2020 kohtaan 27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani. Lisäksi se sopisi kohtiin 1. Kirja on vanhempi kuin sinä ja 12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera.

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina. Tammi 2018 (1978). 103 sivua. Suom. Eila Pennanen. Alkuteos: Århundradets kärlekssaga (1978).

P.D. James: Mistelimurha ja muita kertomuksia.

P.D. James on minulle uusi tuttavuus, vaikka olen tiennyt kirjailijan olemassaolosta jo pitkään. Halusin nopeana lukemisena lukea jotain kevyttä rikoskirjallisuutta, joten valitsin Bookbeatista neljän novellin kokoelman Mistelimurha ja muita kertomuksia. Se sopi nimensä puolesta joulukuun iltoihin täydellisesti. Parissa novelleista kertojana toimii Jamesin kaiketi luottohahmot Dalgliesh, ja yksi niistä puolestaan on rikoskirjailijan itse kertoma.

Ymmärrän novellien myötä ehdottomasti Jamesin viehätyksen. Siinä on samaa eleganssin ja salaperäisyyden mutta myös kotoisuuden ja nostalgian sekaista tunnelmaa kuin Agatha Christien romaaneissa (joihin pitäisi kaiketi tutustua niihinkin enemmän, sillä Elina pitää niistä niin paljon). Murhaaja on aina lopulta yllättävä, ja etsivä päättelee syyllisen aina mitä hämmästyttävimmistä johtolangoista, joita ei aina kaikkia paljasteta kokonaisuudessaan edes lukijalle. Pitääpä joskus toistekin avata Jamesin tai Christien kirja (ja siinä samalla myös konvehtirasia, joka tuntuu sopivan näihin kirjoihin täydellisesti) sekä viettää ihana ilta viltin alla niihin syventyen.

Vuoden 2020 lukuhaasteessa sijoitan Mistelimurha ja muita kertomuksia -kokoelman kohtaan 40. 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja. Lisäksi se sopisi kohtiin 4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä; 7. Kirjassa rikotaan lakia; 24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa; 25. Kirjassa ollaan saarella; 34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana ja 37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa.

P.D. James: Mistelimurha ja muita kertomuksia. Otava 2017. 80 sivua. Suom. Jaakko Kankaanpää. Alkuteos: The Mistletoe Murder and Other Stories (2016).